Behe ja älykäs suunnittelu
Behe hyväksyi aiemmin evoluutioteorian täysin, mutta alkoi epäillä sitä luettuaan Michael Dentonin kirjan Evolution: A Theory In Crisis[Michael Behen haastattelu dokumentissa Unlocking the Mystery of Life ]
. Myöhemmin Behestä alkoi näyttää siltä, että oli olemassa biokemiallisia todisteita siitä, että on olemassa monimutkaisia järjestelmiä, jotka eivät voisi rakentua vähittäin siten, että välimuodot olisivat toiminnallisia.
Vuonna 1996 Behe ryhtyi Discovery Instituten 'Center for the Renewal of Science and Culturen' (myöhemmin 'Center for Science and Culture') vanhemmaksi jäseneksi. Instituutti keskittyi 'älykkään suunnittelun' levittämiseen tarkoituksenaan saada 'älykäs suunnittelu' osaksi tiedettä ja kouluopetusta sekä saada ajatus suosituksi kansan parissa. Samana vuonna Behe julkisti ajatuksensa 'palautumattomasta monimutkaisuudesta' kirjassaan Darwin's Black Box. Kirjassaan Behe tavallisesta luomisoppia edustavasta kirjasta poiketen ilmoitti (sivulla 5) että käsitykset ihmisen ja apinan yhteisestä esi-isästä sekä vanhasta kaikkeudesta ja vanhasta maasta olivat päteviä.[Arn.org ] Toisin sanoen hän hyväksyi sekä makroevoluution että alkuräjähdyksen Sen sijasta hän rakensi todistelunsa sen pohjalle, että luonnonvalinta ei voi tuottaa yhtä tiettyä piirrettä, palautumatonta monimutkaisuutta. Tämän piirteen selittämiseksi tarvitaan hänen mukaansa 'luonnon ulkopuolisia syitä', jotka vaativat naturalistisen tieteen ohittamista. Behen ajatus oli, että ihminen ja muut älykkäät tahot voivat tehdä 'palautumattomasti monimutkaisia' järjestelmiä, jotka arkioloissakin tunnistamme älyn aikaansaamiksi. Sama koski hänestä myös biokemiallisia järjestelmiä.
Darwin's black box oli myyntimenestys. Tiedeyhteisö ei kuitenkaan hyväksynyt Behen väitettä vaan väittivät sen olevan uusittu versio William Paleyn 'kelloseppävertauksesta', joka kaatui 'tietämättömyyteen vetoamiseen', eikä niinkään todisteena siitä että luonnolliset prosessit eivät mitenkään voisi aikaansaada kyseistä piirrettä. Kirjan väitettiin ainoastaan tavoittelevan maallikkojen suosiota.[[1] Dawkins-Archive ]
Joka tapauksessa Behen argumentit sekä hänen biokemian professorin arvonsa antoivat 'älykkäälle suunnittelulle' ensimmäisen varteenotettavan edustajan, jolla oli ammattitaitoa luonnontieteistä. Behen kieltäytyminen älykkään suunnittelijan nimeämisestä sekä hänen toimintamenetelmänsä nähtiin ainoastaan ID-väitteiden testattavuuden estämisenä.[Dawkins-Archive ]
Vuonna 2004 Behe sai kuuluisuutta julkaistuaan David Snoken kanssa vertaisarvioinnin läpäisseen tutkimuksen arvostetussa Protein Science-lehdessä.[Protein Science -lehti ] Siinä hän esitti, että tunnetuilla mutaatiotaajuuksilla evoluutio vaatisi liian paljon aikaa ollakseen toimiva selitys monimutkaisille biokemiallisille järjestelmille. Tiedemaailma oli tätäkin tutkimusta kohtaan kriittinen. Artikkeli ei sisältänyt 'älykästä suunnittelijaa' eikä 'palautumatonta monimutkaisuutta' ja tutkimuksessa esitetty algoritminen evoluutiomalli koski myös ainoastaan haploidisia ja eirekombinoivia eliöitä, vaikka enemmistö eukaryooteista on diploidisia ja seksuaalisia. Kriitikoista se tarkoitti ainoastaan, että tutkimus osoittaa monimutkaisten rakenteiden voivan kehittyä, mutta se vaatisi liian paljon aikaa jos olosuhteet olisivat nykyistä rajoitetummat. Heistä myöskään pelkkä evoluutiokriittisyys ei voisi toimia todisteena 'älykkäästä suunnittelusta', vaan Behen tulisi osoittaa mekanismi ja malli, jolla suunnittelu toimii.[class="external" rel="nofollow" target="_blank">[1 ]
Kenneth Miller otti Behen evoluutiolle osoittamat haasteet vastaan ja pyrki selittämään niitä kirjassaan Finding Darwin's God.[Brown Alumni Magazine ] Se, kuten myöskään Behen Darwin's Black Box, ei ollut tiedemaailmalle suunnattu.[[1] ]
Behe kohtasi Millerin oikeudessa vuonna 2005, kun käsiteltiin Kizmiller vs. Dover area school District -tapausta.[Oikeudenkäynti ] Oikeudenkäynnin tulos oli, että Doverin koulupiirissä ei saa opettaa 'älykkään suunnittelun teoriaa' luonnontieteenä.
Teokset
- Darwin's Black Box. Free Press, 1996. ISBN 0-684-83493-6
- Science and Evidence for Design in the Universe (Proceedings of the Wethersfield Institute) ISBN 0-89870-809-5
Lähteet
Aiheesta muualla
Michael J. Behe
Michael J. Behe
Michael Behe
