Yleistä
Pääosa miehitetyistä avaruuslennoista on ollut Neuvostoliiton/Venäjän ja Yhdysvaltain toteuttamia. Yhdysvalloissa lentoja ovat tehneet sekä
Yhdysvaltain ilmavoimat että avaruusjärjestö
NASA, tosin ilmavoimien lennot päättyivät 1960-luvulla
X-15-koekoneen koelentojen päättyessä. 2000-luvulla Yhdysvalloissa ovat alkaneet kaupalliset avaruuslennot:
SpaceShipOne on ensimmäinen yksitysrahoitteinen avaruushypyn tehnyt avaruuslentokone. 2000-luvun alussa Kiinan kansantasavalta toteutti oman miehitetyn avaruuslennon.
ESAn jäsenmaista pääosa on suorittanut miehitetyn avaruuslennon joko yhdysvaltalaisilla tai neuvostoliittolaisilla/venäläisillä avaruusaluksilla. Aikoinaan Neuvostoliitto lennätti suuren määrän SEV-maiden, Aasian maiden, nk. puolueettomien maiden ja Ranskan kosmonautteja.
Eri maiden ensimmäiset avaruuslentäjät listaa nykyään 35 maata, joiden kansalainen on lentänyt avaruudessa.
Avaruusasemat
- Almaz - Neuvostoliiton sotilaallinen avaruusasema (Saljut-asemat 2, 3 ja 5)
- Saljut - Neuvostoliiton tieteellinen avaruusasema, asemista kolme oli sotilaallisia Almaz-asemia.
- Mir - vuonna 1986 Neuvostoliiton laukaisema, Venäjän aikana pudotettiin loppuunkäytettynä Maahan.
- ISS - kansainvälinen avaruusasema, jonka toteuttajat ovat Yhdysvaltojen NASA, Venäjän avaruusjärjestö, Kanadan avaruusjärjestö, Japanin JAXA, Brasilian avaruusjärjestö ja ESA)
Avaruusasemien miehittämättömät huoltoalukset
- ATV - ISS-avaruusaseman huoltoalus, joka on ESAn toteuttama. Alus on vuonna 2006 edelleen maassa.
- Progress - Saljut, Mir ja ISS-asemien huoltoalukset. Progress-alus toteutettiin Neuvostoliitossa ja Venäjän avaruusjärjestö on jatkanut sen käyttöä.
Miehitettyjä avaruuskapseleita
- Gemini 3 - 23. maaliskuuta 1965
- Gemini 4 - 3 - 7. kesäkuuta 1965
- Gemini 5 - 21.8. - 4.9.1965
- Gemini 6 - 15 - 16. joulukuuta 1965
- Gemini 7 - 4 - 18. joulukuuta 1965
- Gemini 8 - 16 - 17. maaliskuuta 1966
- Gemini 9 - 2 - 6. kesäkuuta 1966
- Gemini 10 - 19 - 22. heinäkuuta 1966
- Gemini 11 - 12 - 15. syyskuuta 1966
- Gemini 12 - 11 - 15. marraskuuta 1966
- MMU (Manned Manoeuvring Unit) (NASA) (??)
- Shenzhou 5 - avaruusalus, 15. lokakuuta 2003, _Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento
- Shenzhou 6 - avaruusalus, 12 - 16. lokakuuta 2005
Vuoden 2007 alussa
[1]
Kiinan avaruushallinto on julistanut, että kiinalaiset
taikonautitnn saavuttavat
Kuu 15 vuoden aikana, ts. vuoteen 2022 mennessä. Lausunnon antanut Huang Chunping on Kiinan johtava miehitetyn ohjelman kantorakettien suunnittelija eli miehitettyjen lentojen ohjelman eräs päätarkoitus on suunnittella uusia kantoraketteja kuten NASAn tapauksessakin.
- Voshod 1 - avaruusalus, 12 - 13. lokakuuta 1964
- Voshod 2 - avaruusalus, 18 - 19. maaliskuuta 1965
- Vostok - avaruusalus
- Vostok 1 - avaruusalus, 12. huhtikuuta 1961, maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento
- Vostok 2 - avaruusalus, 6. elokuuta 1961
- Vostok 3 - avaruusalus, 11 - 14. elokuuta 1962
- Vostok 4 - avaruusalus, 12 - 14. elokuuta 1962
- Vostok 5 - avaruusalus, 14 - 19. kesäkuuta 1963
- Vostok 6 - avaruusalus, 16 -19. kesäkuuta 1963
Orion
Yhdysvaltain NASAn vuoden 2006 elokuun lopussa tilaama
Orion on muodoltaan ja rakenteeltaan lähinnä avaruuskapseli, mutta toisaalta ilmeisesti tavanomaista avaruuskapselia monimutkaisempi
avaruusalus. Se liittyy NASAn kaavailemaan paluuseen Kuuhun, pysyvään miehitettyyn Kuu-asemaan ja miehitettyyn lentoon Marsiin. Kuuhun on aikomus mennä vuonna 2020 ja Marsiin vuoden 2030 jälkeen.
Avaruussukkulat
Avaruussukkulat ovat olleet merkittävän teknisen kehittelyn kohteena 1940-luvulta alkaen. Tuloksia ovat:
- Buran - avaruussukkula (Neuvostoliitto/Venäjä, ohjelma keskeytettiin 1990-luvulla ennen miehitettyjä lentoja. Miehittämätön avaruuslento koealuksella tehtiin kerran.
- Hermes - avaruussukkula. Hermestä kehitti ensin Ranskan CNESn yksin ja ESA. Ohjelma keskeytettiin 1990-luvulla ennen koekappaleiden valmistusta. Tuulitunnelikokeita tehtiin pienoismalleilla.
- Sänger oli Saksan 1980-luvulla kaavailema sukkula. Se ei edennyt koekappalaiden valmitukseen.
- HOTOL oli englantilainen 1980-luvun jälkipuolen tutkielma avaruuslentokoneesta.
- HOPE - Japanin (JAXA)kaavailema sukkula. Koealus Hope-X:llä on tehnyt miehittämättömiä liitokokeita.
- Kliper, Venäjän avaruusjärjestön 2000-luvulla aloittama sukkulaohjelma.
- NASAn avaruussukkula on ainoa operatiivinen avaruussukkula. NASAn rakentamat sukkulat ovat