Tausta
Miestutkija Arto Jokisen mukaan miesten puheenvuoroissa on toistuvasti tullut esiin, etteivät miehet ole sellainen yhtenäinen patriarkaalisten hallitsijoiden tai potentiaalisten raiskaajien ja sortajien joukko, jollaiseksi he ovat kokeneet itseään väitettävän feministisessä tasa-arvokeskustelussa. Puhetta 'miehistä' on pidetty yksinkertaistavana: miesten moninaisuutta on tuotu esiin lähinnä täydentävissä sivulauseissa, eikä naisten esittämiä ihannemiesmalleja ole pidetty oikeudenmukaisina. Suivaantuneet miesaktivistit tai miestutkijat ovat huomauttaneet, että miehillä tulisi naisten tavoin olla oikeus määritellä itsensä. Samalla on muistutettu, että miehiäkin sorretaan ja alistetaan. Miesliike jakautuu kahteen eri päätulkintaan epätasa-arvon syistä. [Jokinen, A. (1999): Suomalainen miestutkimus ja -liike: muutoksen mahdollisuus? Teoksessa Jokinen, A. (toim.): Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press, s. 15-51.]
Mieslähtöinen näkökulma
Yhden tulkinnan mukaan ihminen jakautuu kahteen luokkaan biologisen sukupuolensainin perusteella. Tällöin luokkien edut ovat ristiriitaiset. Jokisen mukaan tällaisessa näkemyksessä muistutetaan naisten osuudesta niihin miesten ongelmiin, jotka johtavat miehen itsetuhoiseen elämäntyyliin, kuten alkoholismi, väkivaltaisuuteen ja työnarkomaniaan. Näkemys suhtautuu kriittisesti feministiseen miesliikkeeseen ja pitää perusteltuna järjestää miesten keskinäistä toimintaa ilman naisia.
Miessakit-järjestön Timo Timperin mukaan miestoiminnan perustana tulee olla mies itse. Timperi käyttää termiä mieserityisyys: hän arvelee, että on olemassa mieheyden perusta, joka erottaa miehet naisista, ja joka perustuu osittain muttei kokonaan biologisiin eroihin. Yhteiskunnallisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden vaikutus miehisyyteen on helpommin tulkittavissa, mutta miehet eroavat naisista kaikissa kulttuureissa. Miehisyyden etsiskelyssä tarvitaan miesten keskinäistä vuorovaikutusta, jotta löydettäisiin miehille omilta tuntuvia toimintaperusteita. [Timperi, T. (2007): Mieheyden perusta ]
. Urho 3/2007.
Feministinen näkökulma
Toinen tulkinta tarkastelee sukupuolta sosiaalisena järjestelmänä ja tukeutuu feministiseen analyysiin patriarkaalisesta vallasta mutta lisää siihen käsityksen miesten välisestä eriarvoisuudesta. Feministisen miesnäkökulman mukaan patriarkaatti on miesten kilpakenttä, jonka miehiin kohdistamat kulttuuriset odotukset ovat heille itselleen haitallisia. Arto Jokisen mukaan tämä miesnäkökulma on kuitenkin kritisoinut naisliikettä tasa-arvokeskustelun omimisesta: naisilla on oma tasa-arvoideologia, joka moralisoi miehiä yksipuolisesta näkökulmasta käsin. Miesten tulisi osallistua aktiivisesti tasa-arvokeskusteluun ja tuoda esille mieskulttuurin myönteisiä piirteitä sekä uudenlaisen maskuliinisuuden hahmottamisen. Miestietoisuutta on pyritty kehittämään mm. feministisen radikaaliterapian keinoin.
Miesliike Suomessa
Suomessa miehet alkoivat osallistua naisten aloittamaan tasa-arvokeskusteluun 1970-luvun lopulla, minkä jälkeen mieskeskustelu on vähitellen vilkastunut. Miesliike on pysynyt varsin pienenä ja hajanaisena ja se sisältää erilaisia painotuksia. Hajanaisuudestaan huolimatta miesliikkeen puheenvuorot ovat saaneet mediahuomiota. Suomen miesliike koostuu kasvuryhmistä, isyysneuvonnasta, isä-vauva-toiminnasta, väkivallan vastaisesta liikkeestä, Miespäivät-tapahtumasta, Miessakit-järjestöstä ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostosta. Jokinen arvioi vuonna 1999, että jonkinlaista miestoimintaa löytyy kaikkialta Suomesta ja että toiminnassa on mukana vähintään tuhat miestä. [Profeministimiehet ry ]
Syksyllä 2007 julkaistiin Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen toimittama miesasia-antologia Mies vailla tasa-arvoa, jonka tiimoilta Miessakit on järjestänyt luentosarjan. [Miessakit.fi: Mies vailla tasa-arvoa -luentosarja. Luettu 27.10.2007.]. Kirja esittelee tasa-arvokeskustelua miesnäkökulmasta. Sen keskeisinä ajatuksina ovat, että miehet ovat monissa asioissa syrjittyjä ja että heidät on suljettu tasa-arvokeskustelun ulkopuolelle. Teos on kriittinen feminismiä ja naistutkimusta kohtaan. [Kotro, A. ja Sepponen H. T. (toim. 2007): Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi. ]
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
Kotro A. ja Sepponen Hannu T. (toim. 2007): Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi. ISBN 978-951-26-5555-7
Katso myös
Lähteet
Männerbewegung
hominisme
|
Tietoja 
