www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-09-06
  Tänne linkitetyt sivut 
Hildegard Bingeniläinen
Luettelo sairauksista
Salama
Oksennus
Fredrik Ljungberg
Mikropsia
Ubikinoni
EEG
Analgeetti
MSD
Trepanaatio
Pieniannoksinen naltreksoni
Jennie Garth
  Muut kielet 
daMigræne
deMigräne
frMigraine
noMigrene
svMigrän
Luokka: Neurologiset sairaudet

Migreeni

Migreeni on yksi kovan päänsäryn aiheuttajista. Migreenikohtaukseen liittyy myös muita oireita. Näitä voivat olla muun muassa voimakas väsyneisyys ja ärtyneisyys, pahoinvointi, oksentelu ja herkkyys melulle, valolle tai voimakkaille hajuille. Migreenin aiheuttama päänsärky tuntuu usein toispuolisena. Yleensä kipu on sykkivää, jyskyttävää päänsärkyä. Pahimmillaan migreenikohtaus voi myös aiheuttaa lihaskramppeja, esim. kädet/huulet menevät toimintakyvyttömäksi. Tällöin on usein kyse kohtauksen pitkäkestoisuuden aiheuttamasta nestevajeesta. Yleensä runsaan veden nauttiminen poistaa krampit. Liikkuminen pahentaa kipua. Kohtaus alkaa joillain migreenipotilailla näköhäiriöinä, esimerkiksi teksti vilistää silmissä. Muita mahdollisia migreenikohtauksen oireita ovat kuristava tunne niskassa, sekä mahdollisesti pyörryttävä tunne.

Yleisyys ja kesto

Joillakin migreenikohtaus on vain muutaman kerran elämässä, toisilla se taas voi olla kuukausittaista tai jopa toistua useita kertoja viikossa. Noin 10 prosenttia suomalaisista kärsii migreenin aiheuttamista oireista. Migreenikohtauksen pituus voi vaihdella paljonkin. Jos lääkitys on nopeasti saatavilla, voi paha kohtaus estyä kokonaan tai kestää pari tuntia. Pahimmissa tapauksissa migreenikohtaus voi kestää jopa yli vuorokauden yhtäjaksoisesti ja mahdollisesti toistua vähän edellisen kohtauksen jälkeen.

Hoito

Hoitona migreeniin auttaa lepo. Myös lääkkeitä on saatavilla, joskaan mitään yksittäistä kaikille tehoavaa lääkettä ei ole olemassa. Lääkäri voi määrätä migreenin täsmälääkkeeksi esim. Zomig-lääkettä. Lääke kannattaa ottaa jo siinä vaiheessa kun vasta tuntee ennakoivia oireita migreenistä. Aspiriinista (asetyylisalisyylihaposta) on monille hyötyä mikäli lääke otetaan riittävän ajoissa ennen kohtauksen alkua. Jos kärsii usein toistuvasta migreenistä, lääkäri voi myös määrätä estolääkkeitä, joita otetaan päivittäin estämään kohtaukset. Migreeni ei ole hengenvaarallista, vaikkakin on äärimmäisen kivuliasta. Ennaltaehkäisynä voi myös aloittaa magnesiumin syönnin säännöllisesti tabletteina, jo muutaman vuoden päästä saattaa kohtausten väheneminen olla havaittavissa. Migreeniin saattaa useimmiten liittyä magnesiumin vajausta elimistössä ja tämä selittää vaikutuksen. Eteerinen piparminttuöljy lievittää myös ulkoisesti käytettynä (ohimot, niska) särkyä, mutta on muistettava laimentaa eteeristä öljyä suhteessa 7 tippaa öljyä puoleen desiin perusvoidetta.

Migreenikohtauksen voi aiheuttaa voimakas tai liikkuva valo. Väsymys tai verensokerin lasku usein edesauttaa migreenikohtauksen tulemista. Voimakkaasta väsymyksestä palautuminen esimerkiksi nukkumalla pitkään voi aiheuttaa herkkyyttä kohtaukselle. Kuumina päivinä myös nestehukka voi jossain tapauksissa laukaista kohtauksen. Migreeniä sairastavalle onkin suositeltavaa kuumina ja aurinkoisina päivinä käyttää aurinkolaseja ulkona niin paljon kuin mahdollista.

Auraton migreeni

Auraton eli ilman esioireita alkava migreeni on yleisin migreenilaji. Migreeni on perinnöllinen aivorungon ominaisuus. Tähän liittyy ajoittaiset särkykohtaukset, häiriötilat jotka johtavat aivokalvoilla ja aivovaltimoitten tyviosissa olevien kipupäätteitten voimakkaaseen herkistymisen ja jopa verisuonten läpäisevyyden muutoksiin kohtauksen aikana.

Aurallinen migreeni

Aurallista migreeniä esiintyy noin viidesosalla migreeniä sairastavista. Tyypillisessä aurallisessa kohtauksessa oireet alkavat toispuolisilla näköhäiriöillä. Näköhäiriö voi olla kirkkaita lentäviä kipinöitä, näkökentän samentumista tai hämärtymistä, kirkas väreilevä sahalaitakuvio joka etenee tai näkökentässä voi esiintyä värikkäitä palloja. Aurallisen migreenin särkyvaihe on samanlainen kuin aurattomassa migreenissä. Migreenin täsmälääkkeitä ei tule ottaa migreeniauran ollessa käynnissä ilman särkyä.

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.