Mikael Hakim

Mikael Hakim: kymmenen kirjaa Mikael Carvajalin eli Mikael El-Hakimin elämästä vuosina 1527 - 38 hänen tunnustettuaan ainoan Jumalan ja antauduttuaan Korkean Portin palvelukseen

Mika Waltarin historiallinen romaani vuodelta 1949. Mikael Karvajalan jatko-osa, osa 2/2. Turkulaissyntyinen Mikael Karvajalka seikkailee Osmanien valtakunnassa kasvinveljensä Antti Tykinvalajan kanssa vuosina 1527 - 1538. Mikael Karvajalka, opportunismiin taipuvainen älykkö ja selviytyjä, sekä hänen kasvinveljensä, hieman yksinkertainen voimamies Antti Tykinvalaja lähtevät Venetsiamatkallesta pyhiinvaellus Palestiinaan. Matka saa dramaattisen käänteen, jonka seurauksena Mikael ja Antti kääntyvät kristinuskoonsta islaminusko. Mikael, Antti ja laivalta seurueeseen liittynyt Giulia joutuvat orjiksi. Heidän matkansa kulkee Pohjois-Afrikaniiniin kaupunkien kautta osmanien pääkaupunkiin Istanbul. Mikaelista tulee puolivahingossa laillistettu lääkäri, hakim.

Waltari kuvaa kristinuskon ja islaminuskon välistä taistelua, niin ulkoisesti historiallisina tapahtumina, kuin Mikaelin sisäisenä uskonnollisena pohdiskeluna. Vertaillessaan kahta uskontoa, hän painottaa niiden yhteistä historiaa. Lukuisista juonitteluista keskeisin on suurvisiiri Ibrahimin ja sulttaani Suleimannin orjattaren Roxelana (Khurrem-sultana) välinen valtataistelu. Suurvisiirin suosioon päässyt Mikael kohoaa huomattavaan asemaan sulttaanin hovissa, ja joutuu valtataistelun hengenvaaralliseen ytimeen.

Romaanissa kuvitteelliset tapahtumat nivoutuvat historiallisiin tapahtumiin. Sotakuvauksia on paljon, sodat vievät päähenkilöitä Wienistä Bagdadniin. Kristittyjä vastaan taistellessaan suomalaiset renegaatit Mikael ja Antti joutuvat sisimmässään tilanteeseen, jossa ei ole yksiselitteistä me-vastaan-he -asetelmaa. Merisotien yhteydessä Waltari esittelee historialliset henkilöt Khaireddin Barbarossa (n 1475 - 1546n) ja Andrea Doria (1466 - 1560). Kirja on hyvin väkivaltainen, kauloja katkotaan ja miekat heiluvat. Mukana on myös paljon huumoria, usein varsin mustaa huumoria.

Giuliasta paljastuu uusia puolia pitkin tarinaa. Hän lumoaa Mikaelin ja heidän välilleen kehittyy monimutkainen viha-rakkaussuhde. Mikael joutuu tekemisiin myös salaperäisen geomailerien veljeskunnan kanssa. Antti Tykinvalaja poistuu väliin omille teilleen, kuten Mikael Karvajalassakin. Ongelmat alkoholin suhteen määräävät paljolti hänen kohtaloitaan. Antin kautta Waltari kuvailee niin ikään mielen järkkymistä. Mikaelin mainio Rael-koira seuraa isäntäänsä uskollisesti. Lopulta Rael pääsee varsin hyvään asemaan. Waltari on käyttänyt kerronnassaan hänelle ominaista minä-muotoa. Romaani on käännetty useille kielille. Englanninkielinen laitos korostaa nimessään Mikaelin vaellusta, saksan- ja espanjankieliset laitokset painottavat nimissään Mikaelin 'uskonluopiutta'. Ranskankielinen nimi nostaa pinnalle Mikaelin profeetta Muhammedin palvelijana. Ruotsinkielinen laitos (ISBN 91-46-16283-6) on tiivistetty yhdeksään kirjaan ja 675 sivuun.

Waltari, Mika: Mikael Hakim, WSOY 1949. Kirjastoluokka 842. Historiallinen romaani. 17. painos WSOY 2005, ISBN 951-0-20747-0, 9789510207475.