Historiaa
Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikaudelta. Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Mikkelin seutua pidetään savolaisen asutuksen syntypaikkana.
Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodlleilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsi. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.
Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.
1549 Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella.
Nuijasodassa surmattiin 23. tammikuuta 1597 yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa 
.
1788–1790 käytiin 13. kesäkuuta 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmella taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.
Mikkeli sai kaupunginoikeudet
1838 Venäjältan
keisari Nikolai I:ltä. Vuonna 1831n perustetun
Mikkelin lääni lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
1843.
Sisällissodassa 1918 Mikkelistä tuli yksi paikkakunnista, joilta valkoisten toimintaa johdettiin. Talvi- ja jatkosodan aikana 1939–40 ja 1941–44 Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui Mikkelin keskuskansakoulussa. Nykyisin tämä vanha vuonna 1902ksi rakennettu koulurakennus on nimetty Päämajakoulu, ja sen tiloissa toimii Päämajamuseo, jossa on muun muassa marsalkka Mannerheimin museoitu työhuone.
Päämajakaupunkina toimimisen muistoksi Mikkelin vaakunassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa sekä vuonna 1944 myönnetty neljännen luokan Vapaudenristi nauhoineen. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös saksalaisten yhteysesikunta Nord.
9. elokuuta 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä KOP:n pankinkonttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.
Lääniuudistuksessa 1997n Mikkelistä tuli Itä-Suomen lääni pääkaupunki. Nykyisen Mikkelin koko ja muoto on kahden kuntaliitoksen tulosta: vuonna 2001 Anttola, Mikkelin maalaiskunta ja Mikkeli yhdistyivät uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Vuonna 2007 Mikkeliin liitettiin Haukivuori.
Poliittiset voimasuhteet
Poliittiset voimasuhteet kaupungin hallintoelimissä vuoden
2004 kunnallisvaaleissa eli valtuustokaudella
2005-
2008:
Kaupunginvaltuusto (80 valtuutettua)
Valtuuston puheenjohtajana toimii Kokoomuksen
Olli Nepponen.
Valtuuston jäsenmäärä on poikkeuksellinen. Sen jälkeen kun Haukivuoren kunta liitettiin Mikkeliin, kummankin kunnan valtuustot toimivat yhdessä yhdistyneen kunnan valtuustona seuraaviin eli vuoden 2008 vaaleihin saakka. Silloin valitaan taas 56 jäseninen valtuusto.
Kaupunginhallitus (13 jäsentä)
Hallituksen puheenjohtajana toimii SDP:n
Arto Seppälä
Mikkelin kaupunginosat
Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän vahvistuksen mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue käsittää seuraavat kaupunginosat: Savisilta, Maunuksela, Kalevankangas, Kaukola, Nuijamies, Kirjala, Emola, Rokkala, Lähemäki, Tuppurala, Urpola, Kattilansilta, Pitkäjärvi, Lehmuskylä, Pursiala, Kenkäveronniemi, Tupala, Riutta, Peitsari, Saksala, Siekkilä, Oravinmäki, Tuukkala, Launiala, Laajalampi, Karila, Rantakylä, Vehkasilta, Tikkala, Otava, Anttola, Hovinmäki, Haukivuori, Tusku, Visulahti.
Kylät
Mikkeliin (pl. Anttola ja Haukivuori) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laajalampi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Väärälä
Koulutus
Mikkelissä peruskouluja on 32, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta.
Lukioita Mikkelissä on neljä: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin yhteiskoulun lukio. Mikkelin lyseon lukion yhteydessä toimii myös Mikkelin lyseon lukion aikuislinja. Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opistossa. Mikael-koulu tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusta tarjoavat Vanamon koulun yksiköt.
Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Kuopion yliopistonlla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopisto mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Aikuiskoulutusta tarjotaan mm. Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksessa.
Elinkeinoelämä
Mikkelin suurimmat teolliset työnantajat toimivat graafisen teollisuuden, elintarviketeollisuuden, puunjalostuksen ja sairaalatekstiilien aloilla.
Kaupungin lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, lihanjalostaja Järvi-Suomen Portti, painotalo Helprint Quebecor, elektroniikkaa ja teollisuuden pinnoitteita valmistava Savcor Group, parketista ja kaiuttimista tunnettu Olavi Räsänen sekä sairaalatarvikkeita tekevä Mölnlycke Health Care.
Muita huomattavia työllistäjiä ovat Savonlinja, Länsi-Savo, Ahlstrom Glassfibre, Mikkelin Puhelin ja Ristiinassa sijaitseva UPM:n vaneritehdas.
Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).
Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy.
Kulttuurielämä
Mikkelissä toimii kunnallisena laitoksina teatteri ja orkesteri.
Mikkelin taidemuseossa järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota.
Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat, syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.
Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz.
Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.
Mikkelin torin laidalla toimiva Mikkelin Valokuvakeskus järjestää vuosittain useita korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä.
Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Valtionarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja.
Liikenneyhteydet
Mikkeli sijaitsee
valtateiden 5,
13 ja
15 sekä
kantateiden 62 ja
72 risteyksessä
Savon radan varrella.
Kaupungissa on myös lentoasema, josta on vuoteen 2005 saakka ollut yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisempina aikoina satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.
Etäisyydet lähikaupunkeihin maanteitse:
Ystävyyskaupungit
Tunnettuja mikkeliläisiä
Tilapäisempää näkyvyyttä kaupungille ovat tuoneet muun muassa 'Miljonääri-Jussi' Ville Loponen, Suomen Robinsonissa kilpaillut Mappela Lehtonen, 'Liian hapokasta' Olli Hokkanen ja Miss Suomi -perintöprinsessa Joanna Väre.
Uskontohistoriaa
Lähde
Aiheesta muualla
Mikkeli
Mikkeli
Sankt Michel
)
)
