Minolaisen kulttuurin historia
Saari on varmuudella asutettu joskus vuonna 7000 eaa jolloin sinne saapui maanviljelijöitä.
Esimerkiksi Faistos perustettiin jo 4000 eaa Tämän jälkeen keskukset kasvoivat parin vuosituhannen ajan suuriksi kaupungeiksi. Noin vuonna 3000 eaa saarelle saapui muuttajia Vähästä-Aasiasta, jotka perustivat varhaisminolaisen kulttuurin, jolle olivat ominaisia kivikupoliset tholos-haudat ja vaalea keramiikka, jossa oli tummia kuvioita. Vasilikin löydöt ovat tältä ajalta, samoin Furnos Korifi. Samoihin aikoihin kukoisti saaristossa varhaiskykladinen kulttuuri.
Noin 1700 eaa sattui suuri maanjäristys joka tuhosi palatsit, mutta ne rakennettiin uudelleen. Minolaisen kulttuurin tuho oli todennäköisesti hidas ja tuskallinen tapahtumasarja. Noin 1500 eaa mykeneläiset valloittivat Kreetan, ja siellä otettiin käyttöön uusi kirjoitus, lineaari B. Tällöin monet minolaiset palatsit tuhoutuivat. Näihin aikoihin sattui Strongfylen eli Theran suuri tulivuorenpurkaus. Vuonna 1400 eaa uusi mykeneläinen valloitusaalto hävitti Knossoksen ja viimeiset merkit minolaisesta kulttuurista.
Minolaisen kulttuurin aikajako
- 7000 eaa ensimmäiset asukkaat
- 3100 eaa–2100 eaa Varhaisminolainen
- 2100 eaa–1700 eaa Keskiminolainen (vanha palatsikausi)
- 1700 eaa–1420 eaa Myöhäisminolainen (uusi palatsikausi)
- 1420 eaa–1050 eaa Mykeneläinen jakso
Minolaiset kaupungit
Kreetalla oli ja on hyvä ilmasto ja hedelmällinen maaperä, ja meren keskellä se on suojassa maahyökkäyksiltä jotka rasittivat ja tuhosivat monia muinaisia sivilisaatioita. Saaren rajalliset luonnonvarat ajoivat minolaiset merikauppakansaksi.
Tunnetuin minolainen keskus on Knossos valtavine palatseineen. Kaksi muuta suurta palatsikeskusta olivat Faistos ja Kato Zakros. Hieman pienempiä olivat Mallia (Malia), Gournia, ja Agia Triada.
Eri lähteiden mukaan saaren olisi jakanut kolme tai neljä suurta keskusta. Pienempiä minolaisia asutuksia olivat muun muassa Pyrgos, Khania, Vasiliki ja Fournu Gorfi. Keskuksia on löydetty ainakin kaksikymmentä. On myös löydetty yksittäisiä maaseudulla sijainneita taloja. Minolaisista kaupungeista ei ole löydetty muureja, sotilasaiheista taidetta tai muita merkkejä sotaisuudesta.
Arvokkaita löytöjä ovat Knossoksen lisäksi Faistoksen palatsin rauniot ja loisteliaat maljakot. Faistoksesta on löydetty myös kiekko, jossa on molemmilla puolilla spiraalimaisesti tuntematonta kirjoitusta. Muinaisjäännökset osoittavat sekä suurta varallisuutta että hienostunutta elämää ainakin ylempien kansankerrosten parissa. Minolaisilla oli kaupungissaan viemärijärjestelmä, mikä oli vanhana aikana harvinaista. Kaupunkeja yhdistivät kivetyt, tasoitetut tiet.
Knossos
Minolaisen kulttuurin keskuspaikka oli Knossos, jonka labyrinttia muistuttava palatsi on tunnettu kaivauksista. Sitä kutsutaan Minoksen palatsiksi myöhemmän Kreikan tarujen mukaan. On arveltu, että nimitys labyrintti olisi saanut alkunsa täältä. Homeroksen kirjoittaman Iliaan mukaan Minos vei neitsyitä Kreetalle uhrattavaksi.
Vuonna 1900 englantilainen muinaistutkija Arthur Evans suoritti kaivauksia Knossoksen palatsista. Evans oli löytänyt palatsin jo vuonna 1894. Hän entisöi palatsia ehkä liiankin radikaalisti. Palatsin talousalueella asui noin 50 000–80 000 ihmistä. Päivittäin itse palatsissa oli noin 1000 ihmistä, joista noin 400 asui siellä vakinaisesti.
On keskusteltu siitä, oliko Knossos uskonnollisen vai poliittisen vallan keskus vai molempien yhdistelmä eli teokratia. On myös kiistelty siitä, oliko Knossos koko saaren pääkapunki vai ainoastaan sen suurin keskus. Muut Kreetan palatsit tuhoutuivat ja hylättiin hieman vuoden 1500 eaa jälkeen, mutta Knossos säilyi tämän jälkeen vielä 100 vuotta.
Knossoksen palatsi tunnetaan lukuisista seinämaalauksistaan. Maalauksissa ei ole sotilasaiheita. Eräissä maalauksissa nähdään naisia ja miehiä keräämässä kukkia, sekä rituaalisissa härkätaisteluissa ja muissa kilpailuissa. Knossoksen palatsissa oli valtaistuinsali, jossa oli akvaarioksi epäilty vesisäiliö. Palatsissa oli juokseva vesi. On myös löydetty suuria määriä varastoruukkuja suurista halleista.
Minolaisten yhteiskunta
Keitä minolaiset olivat
Ei osata sanoa, mitä kansaa minolaiset olivat, mutta luultavasti he olivat jokin muista tuon ajan kansoista poikkeava ryhmä, kenties kivikautisten Vähän-Aasian ihmisten jälkeläisiä. Minolaisilla oli oma kirjoituksensa, ns. lineaari A, jota ei osata nykyäänkään tulkita. Lineaari A:ta edelsi vuosina 1900-1700 eaa hieroglyfikirjoitus, jota ei myöskään ole kyetty tulkitsemaan. Minolaisten yhteiskunta ei muistuta myöhempää kreikkalaista soturiaateliin perustuvaa yhteiskuntaa.
Minolaisten kieli ei ollut lainkaan sukua kreikan kielelle. (Sitä vastoin saarella myöhemmin käytetty, lineaari B:llä kirjoitettu kieli on varhaista kreikkaa.) Tutkijat ovat melko varmoja siitä, ettei minolaisten kieli ollut sukua muillekaan indoeurooppalaisille kielille eikä todennäköisesti myöskään seemiläisille kielille. Egyptiläiset ja kanaanilaisetenen lähteet tosin viittaavat minolaisten ja berberi sukulaisuuteen tai läheiseen kulttuurinvaihtoon. Minolaisten ns. eteokreetalaisen kielen sanastoa ja sukulaisuusuhteita ei tunneta. Vain muutama joonialaisella kirjoituksella tehty piirtokirjoitus on löydetty ajalta noin 800-200 eaa
Minolaisten yhteiskunta oli epäilemättä selväti sosiaalisesti differentoinut. Toisistaan selvästi eroavat hautalöydöt kertovat vainajien erilaisista yhteiskunnallisista asemista. Edelleen ne kertovat ammatillisesta eriytymisestä: oli kalastajia, kirjureita, sotilaita, savenvalajia, muusikoita jne. Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin sosiaalinen asema oli perinnöllistä ja tehtiinkö ero vapaiden ja orjien välillä.
Naisten näkyvä asema minolaisessa taiteessa on tarjonnut aineistoa erilaisille matriarkaatti-spekulaatioille. Epäilemättä naiset saattoivat toimia esimerkiksi papittarina merkittävässä asemassa. Vaikka myöhäisempi kreikkalainen kirjallisuus esittää minolaisnaisten olleen erityisen vaikutusvaltaisessa asemassa, on kysymystä sukupuolten välisestä suhteesta mahdoton ratkaista.
Minolaisten uskonnosta
Tunnettuja minolaisia uskonnolisia symboleita ovat muun muassa
härkä sarvineen, kaksipuolinen
kirves labrys,
käärme, auringonkiekko, puu ja pylväs. Erään löydön perusteella näyttäisi siltä, että minolaiset uhrasivat ihmisiä. Täysin varmaa tämä ei ole. Vaarallinen härkätaistelu näyttää kuuluneen uskontoon. Varhaiselta minolaisetta ajalta löydetään keramiikassa spiraaleja, aaltoviivoja yms. keramiikkaaa. Tämä kertoo muinaisesta uskonnosta, joka kytkeytynee Vähän-Aasian Catal Hüyükin vanhaan kulttuuriin.
Minolaiset palvoivat enimmäkseen naispuolisia jumalia kuten äitijumalatarta, joka takasi hedelmällisyyden, sekä eläinten valtiatarata, joka oli todella mahtava jumalatar. Eläinten valtiatar suojeli kaupunkeja, kotia, metsää ja manala, ja hänet kuvataan monesti käärmeiden parissa. Merkittäviä jumaluuksia lienevät olleen myös härkä, joka ehkä aiheutti maanjäristyksiä, sekä aurinko. Minolaisten arvellaan uskoneen eläinpäisiin demoneihin.
Kaupankäynti
Minolainen kulttuuri perustui kaupankäyntiin, eikä siinä ole merkkejä myöhemmille Kreikan kulttuureille ominaisesta sotilasaristokratiasta. Kaupan ansiosta minolaiset olivat merkittävä mahti itäisellä Välimerellä ja heidän siirtokuntiaan oli Manner-Kreikassa asti. Minolaisten merkittävin vientituote oli tina, kuparia saatiin Kyprokselta. Tinan ja kuparin seos on tunnetusti pronssi, tuon ajan merkittävin metalli. Minolaiset veivät sahrami-nimistä maustetta. Minolaiset veivät tai välittivät Lähi-itänän myös kultaa, hopeaa ja ruukkuja (keramiikkaa). Kauppaa käytiin Manner-Kreikan, Kyproksen, Syyria, Anatolian, Egyptin, Espanjann ja Mesopotamia kanssa.
Kreetan historian jako
Kirjainlyhenteitä käytetään englannin kielessä, esimerkiksi EM Early Minoan, varhaisminolainen. Kreetatalla kukoisti minolainen, Kreikassa Halaldinen ja Egeanmeren saarilla kykladinen kulttuuri.
Varhaiminolainen, varhaishelladinen ja varhaiskykladinen on suunnilleen sama asia.
Kivikausi edelsi varsinaista kreetan kulttuuria:
| Minolainen kronologia
|
| 3650-3000 eaa.
| EMI
| Esipalatsi
|
| 2900-2300 eaa.
| EMII
|
| 2300-2160 eaa.
| EMIII
|
| 2160-1900 eaa.
| MMIA
|
| 1900-1800 eaa.
| MMIB
| Protopalatsi
(Vanha palatsi)
|
| 1800-1700 eaa.
| MMII
|
| 1700-1640 eaa.
| MMIIIA
| Uusi palatsi
|
| 1640-1600 eaa.
| MMIIIB
|
| 1600-1480 eaa.
| LMIA
|
| 1480-1425 eaa.
| LMIB
|
| 1425-1390 eaa.
| LMII
| Postpalatial
(Knossoksessa, Loppupalatsi)
|
| 1390-1370 eaa.
| LMIIIA1
|
| 1370-1340 eaa.
| LMIIIA2
|
| 1340-1190 eaa.
| LMIIIB
|
| 1190-1170 eaa.
| LMIIIC
|
| 1100 eaa.
| subminolainen
(aliminolainen)
|
Lähteet
Katso myös
Minoisk kultur
Minoische Kultur
Civilisation minoenne
Minoisk kultur
Minoer
)
