Mitali

Mitali () on kunnianosoitus, joka voidaan antaa urheilukilpailuista ja myös muista siviiliansioista tai sotilasansioista tai henkilön tai tapahtuman muistoksi. Jotkin mitalikunniamerkit ovat osoitus kunniamerkkiin liittyvän ritarikunnan jäsenyydestä. Tarkemmin mitali on usein pyöreä, mutta muitakin muotoja esiintyy; nelikulmaista mitali kutsutaan monesti plaketiksi.

Urheilukilpailuissa jaetaan palkinnoiksi kulta-, hopea- tai pronssimitaleja. Näiden ei tarvitse olla tästä metallista tehtyjä, vaan mitalien aidonkaltainen väri on voitu saada aikaan pintakäsittelyllä. Ainakin talviolympialaisissa on jaettu kristallisia mitaleja.

Mitalitaide on oma taiteenalansa. Monet kuvanveistäjät tekevät mitaleita, jotka voivat olla luonteeltaan puhtaasti taide-esineitä.

Mitaleita, kunniamerkkejä ja rahoja tutkii numismatiikka eli rahatiede. Mitalit ovat myös numismaattisen keräilyn kohteita.

Kunnia- ja ansiomerkit

Kunnia- ja ansiomerkkejä myöntää usea taho ja miitä voidaan kategorisoida usealla tavalla. Virallisiksi kunniamerkeiksi on yleensä katsottu valtiovallan myöntämät kunniamerkit.

Suomessa virallisia ovat ritarikuntien, tasavallan presidentinnn, valtioneuvosto jäsenten ja Puolustusvoimien komentajan myöntämät ansiomerkit. Suomen tasavallan kunniamerkkeihin liittyviä ritarikuntia ovat Suomen valkoisen ruusun, Suomen leijonan ja Vapaudenristin ritarikunnat.

Muiden kuin valtiovallan myöntämiä (valtakunnallisen luonteen omaavien yhteisöjen kunnia- ja ansiomerkkejä) kunniamekkejä ovat muun muassa kirkolliset ritarikunnat Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ortodoksisen kirkon, Suomen Kuntaliiton, Keskuskauppakamarin ja Suomen Talousseuran myöntämät kunnia- ja ansiomerkit. Myös Helsinki-mitali kuuluu tähän ryhmään.

Hengenpelastusmitalin myöntää tasavallan presidentti, toisaalta on olemassa myös Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton hengenpelastusmerkki, jonka myöntää SUH:n hallitus.

Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla.

Kunniamerkin 'virallisuus' on vaikea käsite. Käsitettä määritellään etenkin vapaaehtoisen maanpuolustustyön piirissä sillä, onko kyseinen kunniamerkki hyväksytty kannettavaksi sotilaspuvussa. Määritelmissä on joskus vahvojakin ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi Suomen ritarikuntien www-sivuilla todetaan 'vapaussodan, talvisodan ja jatkosodan muistoristit ja -mitalit, sekä muun isänmaallisen toiminnan ansioristit ja-mitalit kuuluvat virallisiin kunniamerkkeihin'. Käsitettä 'muun isänmaallisen toiminnan ansioristit' ei ole kuitenkaan missään määritelty. Ainoastaan eräs käytös- ja tapakulttuuriin liittyvä kunniamerkkiteos on aikoinaan listannut muutamia kyseiseen kategoriaan kuuluvia merkkejä. Samasta teoksestä peräisin oleva termi 'puolivirallinen' on kyseenalainen, 'puolivirallisuuden' sisältöä ei myöskään ole missään mainittu. Kyseinen termi on helposti korvattavissa muilla ilmaisuilla.

Kirjallisuus

• Juha E. Tetri, 2004, Kunniamerkkikirja, ISBN 951-20-6404-9
• Kunniamerkkien käytöstä siviilipuvussa: komentajamerkki = Hur man använder utmärkelsetecken till civil klädsel: kommendörstecken till civil klädsel ([Suomen valkoisen ruusun ja Suomen leijonan ritarikunnat, 1997) Syst nro cls0070105

Aiheesta muualla

• talvisodan muistoristit
• talvi- ja jatkosodan muistoristit
• joukko-osastojen muistoristejä
• Suomen Mitalitaiteen Kilta
• Mitä on numismatiikka?