Monarkia

Monarkia (, monarkhía = yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa monarkkian on valtion pää. Tyypillisenä erona tasavalta on se, että monarkiassa valta on elinikäistä, kun tasavallassa presidentit valitaan vain tietyksi kaudeksi. Maailmassa on tällä hetkellä 29 monarkiaa.

Monarkiaksi kutsutaan joskus myös itse kuningashuonetta tai kuningaskuntaa.

Useissa eurooppalaisissa kuningaskunnissa kuningas valittiin aluksi äänestämällä, mutta asema muuttui sittemmin perinnölliseksi tarkan kruununperintäjärjestyksen mukaan. Kuningassuvut muodostivat dynastioita, jotka saattoivat olla vallassa satoja vuosia.

Periytyvä valta on demokratian vastaista, joten demokratian omaksuneissa maissa monarkiat ovat joko kaatuneet tai muuttuneet seremoniallisiksi (esimerkiksi lähes kaikki Euroopan monarkiat ja Japani). Erotuksena vanhanaikaisista kuningaskunnista, demokraattisen parlamentin ja hallituksen hallitsemia valtioita, joissa kuningas on ainoastaan valtion keulakuva, nimitetään perustuslaillisiksi kuningaskunniksi.

Kruununperimys

Kruununperimys vaihtelee kuningaskunnasta toiseen. Perustuslaillisissa kuningaskunnissa se on yleensä kirjattu parlamentin säätämään perustuslakiin. Perinteinen kruununperimys on ollut vanhimmalle pojalle, sitten nuoremmille sisaruksille, myös tytöille, ikäjärjestyksessä. Ennen epäselvyydet kruununperimyksessä johtivat usein sotiin eri kruununtavoittelijoiden kesken. Nykyisin mm. Ruotsissa on tasa-arvon nimissä kruununperimystä muutettu siten, että kruununperijä on vanhin perillinen, sukupuolestaan riippumatta. Joissain maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on silti voimassa kruununperimys, joka määrää monarkin tunnustamaan tiettyä uskoa, ja kieltää avioliiton väärän uskontokunnan edustajan kanssa.

Nykyiset monarkiat

Monarkistiset valtiot (2004) ovat:

• Alankomaat, Alankomaiden Antillit ja Aruba
• Andorra (ruhtinaskunta)
• Antigua ja Barbuda*
• Australia, Ashmore- ja Cartiersaaret, Joulusaari, Kookossaaret, Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret, Norfolkinsaari ja Pohjoisterritorio.*
• Bahama*
• Bahrain
• Barbados*
• Belgia
• Belize*
• Bhutan (kuningaskunnan perinteinen nimitys 'Druk Gyalpo')
• Brunei (sulttaanikunta)
• Espanja
• Grenada*
• Jamaika*
• Japani (hallitsijan titteli: '天皇', käännetään usein keisariksi)
• Jordania
• Kambodža
• Kanada*
• Kuwait (emiirikunta)
• Lesotho
• Liechtenstein (ruhtinaskunta)
• Luxemburg (suurherttuakunta)
• Malesia (virallinen nimitys on 'Seri Paduka Baginda Yang di-Pertuan Agong', korkein hallitsija)
• Marokko
• Monaco (ruhtinaskunta)
• Nepal
• Norja, Bouvet'nsaari, Jan Mayen ja Huippuvuoret
• Oman (sulttaanikunta)
• Papua-Uusi-Guinea*
• Qatar (emiirikunta)
• Ruotsi
• Saint Kitts ja Nevis*
• Saint Lucia*
• Saint Vincent ja Grenadiinit*
• Samoa (virallinen nimitys on 'päällikkö,' perinteinen nimitys on 'o le Ao o le Malo')
• Saudi-Arabia
• Salomonsaaret*
• Swazimaa
• Tanska, Grönlanti ja Färsaaret
• Thaimaa
• Tonga
• Tuvalu*
• Uusi-Seelanti, Cookinsaaret ja Niue*
• Yhdistyneet Arabiemiraatit (johtaja on monarkki ja liittovaltion presidentti)
• Yhdistynyt kuningaskunta, Anguilla, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, British Indian Ocean Territory, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret ja Turks- ja Caicossaaret
• Vatikaanivaltio (paavikunta)

* Kaikkien Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvien maiden virallinen hallitsija on Ison-Britannian monarkki, jolla tosin on erilaisia arvonimiä eri maissa.

Tiibetin maanpaossa oleva hallitus on virallisesti Tenzin Gyatsonn, 14:nnen dalai-lama, johtama monarkia.

Erikoisuuksia

Liittovaltion osat voivat olla kuningaskuntia, vaikka itse valtio ei ole. Esimerkkinä Yhdistyneet arabiemiraatit.

Malesiassa kansan kuningas valitaan viiden vuoden kaudelle yhdeksän sulttaanin toimesta (ja joukosta), jotka ovat Malesian niemimaan kuningaskuntien perinnöllisiä hallitsijoita.

Paavi on uskonnollisen asemansa katolisen kirkonnn päänä lisäksi Vatikaanivaltio monarkki. Hänet valitaan yleensä kardinaalien joukosta, eikä kruununperimystä ole käytössä. 1400–1500-luvuilla joillain paaveilla oli lapsia, joille he jättivät paavin viran.

Andorrassa on kaksi ruhtinaskumppania, joista toinen on Espanjan Urgellin piispa ja toinen Ranskan hallitsija – nykyisin presidentti Nicolas Sarkozy. Tapa jossa itsenäisen valtion pää on toisen valtion demokraattisesti valittu edustaja lienee ainutlaatuinen historiassa.