Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, jossa on yhtä monta perusosasta kuin on atomeja tasan 12 grammassa hiili-12-isotooppia. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja tai muita hiukkasia tai hiukkasryhmiä. Yhdessä moolissa on perusosasia Avogadron vakion verran eli noin 6,02214 · 1023.
Moolia käytetään, koska sillä on kätevä ilmaista suuria lukumääriä. Esimerkiksi kilogrammassa (litrassa) vettä on noin 3,34 · 1025 molekyyliä, mikä on noin 55,5 moolia. Yksi mooli ideaalikaasua 0 °C lämpötilassa ja normaalipaineessa (101 325 Pa) on tilavuudeltaan noin 22,4 litraa.
Laskuesimerkki
Ainemääriä käytetään, kun lasketaan kemiallisissa prosesseissa reagoivien aineiden määriä. Esimerkiksi vety palaa seuraavasti:
Kun 4 grammaa vetyä ja 32 grammaa happea reagoivat, syntyy 36 grammaa vettä. Määrät vastaavat kahta moolia vetyä, yhtä moolia happea ja kahta moolia vettä.
Ainemäärän voi laskea, kun tiedetään aineen massa ja sen perusosasten massa eli moolimassataulukosta. Alkuaineiden moolimassat saadaan suoraan atomimassa.
Vetyatomin moolimassa on noin 1 g/mol (u), joten yksi mooli vetykaasua (H2) painaa noin 2 grammaa. Hapen atomimassa on noin 16 g/mol, joten yhden happikaasumoolin (O2) massa on 32 grammaa. Veden (H2O