Mooseksen lapsuus
Mooses oli Amramin ja Jokebedin lapsi. Egyptin Faaraon annettua käskyn, että kaikki israelilaisten poikalapset olisi surmattava, Mooseksen äiti piilotteli häntä kertomuksen mukaan kolme kuukautta jonka jälkeen jätti hänet kaislakorissa Niilin rantakaislikkoon, josta Faaraon tytär hänet sitten löysi ja otti omakseen antaen hänelle nimen Mooses.
Egyptin vaikutusvallan levitessä koilliseen kohti Aasiaa, Egyptiläiset rakensivat uusia linnakkeita vallatuille alueille. Egyptin keskushallinto oli kirjeenvaihdossa alueiden paikallisten hallitsijoiden kanssa ja tämä vaati kielitaitoisia kirjureiden ja tulkkien kouluttamista. Osa käytetyistä kielistä muistutti suuresti Mooseksen äidinkieltä, hepreaa, joka poikkesi suuresti egyptin kielestä. On varsin todennäköistä, että prinsessan adoptoima poika koulutettiin faaraon kirjuriksi käymään kirjeenvaihtoa heprean ja muiden naapurikansojen kielillä.
Mooses aikuisena
VT:n kertomusten mukaan Mooseksen vartuttua jo aikuiseksi hän meni kerran vierailemaan oman kansansa keskuudessa ja näki heidän työskentelyolosuhteensa. Hän näki egyptiläisen työnjohtajan lyövän israelilaista miestä, jolloin tulistunut Mooses iski egyptiläisen hengiltä ja kätki tämän ruumiin hiekkaan. Asia ei tietenkään pysynyt salassa vaan kantautui faaraonkin korviin. Kuultuaan tapahtuneesta faarao aikoi teloituttaa Mooseksen, mutta tämä pakeni faaraon kostoa midanilaisen papin suojiin. Mooses avioitui papin tyttären, Sipporan, kanssa ja paimensi appensa lampaita.
Vanhan testamentin mukaan Jumala antoi Moosekselle tehtäväksi johdattaa israelilaiset pois
Egyptistä
Luvattuun maahan. Juutalaisessa traditiossa tästä käytetään nimitystä
exodus. Vanhan testamentin kirjoituksissa exoduksen vaiheisiin liittyy
juutalaisuuden keskeisistä tapahtumista
pääsiäinen ja
kymmenen käskyn antaminen, joilla on edelleen merkittävä rooli juutalaisuudessa. Mooseksen ansioiksi luetaan yksijumalaisuuden eli monoteismin vakiinnuttaminen ja kirjaaminen juutalaisen uskonnon ensimmäiseksi käskyksi.
Mooseksen sarvet
Keskiaikaisesa kirkkotaiteessa Moosekselle on usein kuvattu otsaan sarvet. Näin on mm. kuuluisassa Michelangelon Mooses-patsaassa. Myös Laukaan kirkon R.W. Ekmanin maalaamassa alttaritaulussa Mooseksella on pienet sarvet.
Sarvet johtuvat heprean käännösvirheestä. Kun Hieronymus käänsi 300-luvulla Vulgataa hepreasta, hän kohdassa 2. Moos 34:29 luki virheellisesti sanan 'kirkkaus' tilalle 'sarvet'. Konsonanttikirjoituksessa heprean kielen sanat garan (loisti) ja geren (sarvet) ovat lähellä toisiaan. Käännösvirheellä on hyvin merkittävä vaikutushistoria.
Mooseksen rooli muissa uskonnoissa
Moosesta kohdellaan profeettana viidessä uskonnossa:
juutalaisuus,
kristinusko,
islam,
mormonismi ja
bahá'í.
Mooses Raamatussa
Vanhassa testamentissa on viisi Mooseksen kirjaa:
- Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
- Toinen Mooseksen kirja (Exodus)
- Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus)
- Neljäs Mooseksen kirja (Numeri)
- Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium)
Mooseksen syntymästä ja kutsumisesta
Jumalan palvelukseen kerrotaan Toisessa Mooseksen kirjassa. Mooses kuolee Viidennen Mooseksen kirjan lopussa. Mooseksen jälkeen israelilaisia johti
Joosua.
Triviaa
- Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Mooses on annettu etunimeksi kaikkiaan 477 suomalaiselle miehelle. Huippuvuosina eli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Mooseksiksi ristittiin jopa toistakymmentä lasta vuodessa.
Aiheesta muualla
Moses
Mose
Moïse
Moses
Mose
)
)
