www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-18
  Tänne linkitetyt sivut 
Lapsi
30. toukokuuta
29. elokuuta
1920-luku
Moottoriajoneuvon varkaus
Luettelo harrastuksista
Ilmajoki
BMW
Suomen maavoimat
Moottoripyörä
Enduro
Skootteri
Kesko
Ducati
NSU
Manowar
Derek and the Dominos
Janne Ahonen
Cagiva
Honda
Škoda
Moottoripyöräily
KTM (yritys)
Scuderia Ferrari
Kuriiri
Maasait
Kaasutin
Mopo
Honda CBR-sarja
Kevytmoottoripyörä
Eläintarhanajot
Levyjarru
Kiihdytyskisat
Mansaaren TT-ajot
Ajokortti
Yamaha
Suzuki GSX1300R
Bomber Weekend
Resiina
The Curse of Monkey Island
Minimoto
Ratamoottoripyöräily
Moottoripyöräurheilu
Buell
A-ajokortti
Lapu-Lapu City
Jean-Pierre Beltoise
Anna Vissi
Everything (kappale)
John Woo
Gilera
Piaggio
Honda MBX
Orange County Choppers
Aaveajaja
Suzuki LS 650 Savage
24 (5. tuotantokausi)
CPI
Rengas (ajoneuvo)
Lego Racers
Jean Stampe
Kawasaki
Supermoto
Sportster
Indian
Jäärata-ajo
Corradino D'Ascanio
Siegfried Buback
Company of Heroes
Goodwood Circuit
Ducati Monster
Lista linkeistä » Luettelo tunnetuista nuorena kuolleista
Honda CB 750
CDI
Bill Janklow
Lista linkeistä » Lista linkeistä » Ajoneuvo
Gas Gas
Honda Wave
Lättähatut
Daelim
Kestävyysajo
Gerhard Mitter
Slaughter
Betamotor
Ian Huntley
Honda Magna
Kino no tabi
Mitä maksaa?
Kawasaki (moottoripyörä)
Sähköpyörä
  Muut kielet 
daMotorcykel
deMotorrad
frMotocyclette
noMotorsykkel
svMotorcykel
Luokka: Moottoripyörät

Moottoripyörä

Garelli -moottoripyörä vuodelta 1919

Garelli -moottoripyörä vuodelta 1919

Daimler-Maybachin 1. moottoripyörän ('Reitwagen') replika;

Daimler-Maybachin 1. moottoripyörän ('Reitwagen') replika;

Honda CB600F Hornet

Honda CB600F Hornet

Moottoripyörä on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa pyörät ovat samassa linjassa. Mopo eroaa moottoripyörästä lähinnä moottoritehon ja huippunopeuden osalta, mutta on usein myös kooltaan pienempi. Suomen laissa moottoripyörä määritellään kaksipyöräiseksi ajoneuvoksi, jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 45 km/h tai moottorin iskutilavuus on suurempi kuin 50 cm³. Moottoripyörä, jonka moottorin iskutilavuus on alle 125 cm3 on kevytmoottoripyörä.

1 Moottoripyörän rakenne
2 Ajovarusteet
3 Ajaminen
4 Moottoripyörä moottoriurheilussa
5 Historia
6 Moottoripyörä Suomessa
7 Moottoripyörämerkkejä
8 Aiheesta muualla
9 Kirjallisuutta

Moottoripyörän rakenne

Runko

Runko on moottoripyörän keskeisin tukiranka. Runkoon kiinnittyvät etuhaarukka, takahaarukka, moottori ja muut keskeiset moottoripyörän osat. Nykyaikaisen moottoripyörän runko on useimmiten alumiinista valmistettu palkkirunko. Ennen alumiinipalkkirunkojen valtakautta rungot olivat yleensä teräsputkesta valmistettuja silmukkarunkoja. Vielä varhaisempaa tekniikkaa edustavat pellistä prässätyt rungot.

Palkkirunko muodostuu yleensä kahdesta suuriläpimittaisesta palkista, jotka kulkevat takahaarukan kiinnityspisteesä emäputkeen. Palkkirungot valmistetaan yleensä alumiinista, mutta myös teräspalkkeja ja putkikehikoita käytetään. mm. Ducati käyttää valtavirrasta poikkeavaa teräsputkikehikkoratkaisua.

Teräsputkesta valmistettu silmukkarunko on yleisin runkotyyppi yhdeksänkymmentä luvun enduro- ja motocrosspyörissä.

Monokokkirunkoja käytetään skoottereissa.

Moottori ja voimansiirto

Moottoripyörässä moottori, vaihteisto ja kytkin muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Vaihteiston ulostuloakselilta voima välitetään takapyörälle ketjun, hihnan tai kardaaniakselin avulla. Moottoripyörän kytkin on yleensä öljykylvyssä toimiva monilevykytkin. Moottoripyörien moottorit ovat käytännöllisesti katsoen aina bensiinimoottoreita. Nykyaikaisessa katupyörässä käytetään yleisimmin nelitahtista nelisylinteristä rivimoottoria. Motocross- ja enduroapyörissä yleisin ratkaisu on käyttää yksisylinteristä neli- tai kaksitahtimoottoria. Vastaavan tyyppisiä moottoreita käytetään myös useimmissa kevytmoottoripyörissä. Customeissa käytetään perinteisesti nelitahtista kaksisylinteristä V-moottori.

Etupyöräntuenta

Etuhaarukan tehtävä on tukea etupyörä mottoripyörän runkoon. Etuhaarukka on nivelletty runkoon ohjauslaakerin välitykseellä, mikä mahdollistaa ethaarukan ja samalla etupyörän kääntämisen ohjaustangon avulla. Etujousitus liitetään keularatkaisusta riippuvalla tavalla etuhaarukkaan. Lähes kaikissa nykyaikaisissa pyörissä käytetään etupyörän tuentaan teleskooppihaarukkaa. Muita keularatkaisuja ovat telelever, girder ja risukeula.

Teleskooppihaarukka muodostuu ohjausakselista, kolmiopaloista ja kahdesta teleskoopista. Teleskoopit ovat kaksi sisäkkäistä putkea jotka pääsevät liukumaan toisiinsa nähden joustoliikkeen aikana. Teleskoopit yhdistävät pyörännavan kolmiopaloihin, kolmiopalat kiinnittävät teleskoopit ohjausakseliin ja ohjausakseli yhdistää kolmiopalat ohjauslaakerin kautta runkoon. Teleskooppihaarukat voidaan jakaa RSU (Right Side Up) ja USD (Up Side Down) tyyppeihin. RSU-keulassa sisempi liukuputki kiinnittyy kolmiopaloihin ja ulompi putki pyörännapaan. USD-keulassa sisempi putki kiinnittyy pyörännapaan ja ulompi vastaavasti kolmiopaloihin.

Teleskooppien sisälle on sijoitettu, jouset sekä iskunvaimentimet. Jouset ovat poikkeuksetta teräksestä valmistettuja kierrejousia. Iskunvaimennus toteutetaan usein neste-ilma-iskunvaimennuksena.

Takapyöräntuenta

Moottoripyörän takapyörä kiinnittyy aina takahaarukkaan, joka puolestaan kinnittyy nivelletysti runkoon ja jousiin, sekä iskuvaimentimeen, jos takapyörä on jousitettu. Jousituksessa käytetään pääasiassa kahta eri ratkaisua, jotka ovat stereo- ja monojousi. Monojousi hallitsee nykyään markkinoita. Mojousi ratkaisussa käytetään yhtä jousen ja iskuvaimentimen yhdistelmää. Stereojousituksessa jousi ja iskunvaimennin yhdistelmiä on kaksi.

Jarrut

Moottoripyörän jarrut ovat useimmiten hydraulisesti toimivat levyjarrut. Vanhemmissa moottoripyörissä käytettiin myös rumpujarruja. Levyjarrut ovat valta-asemassa paremman jäähtyvyyden ja jarrutustuntuman vuoksi. Nykyaikaisissa tehokkaissa moottoripyörissä etupyörässä on yleensä kaksi levyjarrua, etupyörässä ja yksi takapyörässä. Useimmiten etujarrua käytetään ohjaustankoon oikealle puolelle sijoitetulla vivulla ja takajarrua polkimella.

Hallintalaitteet

Tärkeimmät hallintalaitteet ovat ohjaustanko, jalkatapit, jarruvipu ja -poljin, kytkinvipu, kaasukahva ja vaihdepoljin. Ohjaustangolla käännetään etupyörää ja hallitaan siten moottoripyörän kallistumista ja kääntymistä. Jalkatapit toimivat jalkojen tukina. Jarruvivulla ja -polkimella käytetään moottoripyörän jarruja. Kaasulla säädellään moottorin käyntinopeutta ja vääntömomenttia. Vaihdepolkimen avulla valitaan ajotilanteeseen sopiva vaihde. Kytkinvivulla käytetään kytkintä vaihdetta vaihdettaessa, pysähdyttäessä ja liikkeelle lähdettäessä. Ohjaustankoon on myös sijoitettu katkaisija, josta moottorin voi sammuttaa. Lisäksi ohjaustankoon on sijoitettu useita katkaisijoita, joilla hallitaan valoja, vilkkuja ja muita moottoripyörään asennettuja laitteita.

Katteet

Katteet parantavat aerodynamiikaa ja suojaavat kuljettajaa tuulelta, sekä jonkiverran myös sateelta. Katteet on usein valmistettu ABS muovista. Katteita on valmistettu aikoinaan myös alumiinista. Teknisesti parhaita katteita ovat lasi- ja hiilikuidiusta valmistetut kattee, joita tosin käytetään yleensä vain kilpapyörissä.

Muut varusteet

Edellä mainitun lisäksi moottoripyörään tarvitaan ainakin polttoainesäiliö ja satula. Yleensä moottoripyörässä on jonkinlaiset katteet ja lokasuojat. Valot ja mittarit ovat myös usein tarpeen. Moottoripyöriin asennetaan usein laukkuja tavaroiden kuljettamista varten.

Ajovarusteet

Ajovarusteiden suojaavat moottoripyöräilijää paitsi tuulelta ja sateelta, myös lentäviltä esineiltä, kuten hyönteisiltä tai kiviltä. Ajovarusteisiin sijoitetut suojat ja vahvikkeet suojelevat ruhjeilta kaaduttaessa. Ajopuvun tulee olla niin luja, ettei se repeä kaatumistilanteessa. Useimmat tavanomaiset takit eivät ole riittävän lujia vaan repeytyvät kaatuneen pyöriessä maassa. Moottoripyöräilijän tärkeimpänä varusteena pidetään kypärää, joka suojaa päätä iskuilta. Kypärässä on yleensä myös visiiri, joka suojaa silmiä ja kasvoja tai kypärän yhteydessä käytetään ajolaseja.

Ajaminen

Moottoripyörällä ajaminen on suhteellisen vaativaa. Moottoripyöräilijän on liikennetilanteiden lisäksi hallittava ajoneuvonsa tasapainoa ja kääntymistä sekä tarkkailtava erityisesti tienpinnan laatua. Moottoripyöräilijän on otettava autoilijaa paremmin huomioon epätasaisuudet, tiellä lojuvat esineet, tuulen vaikutukset, irtohiekka, öljyläikät ja muut pitoon ja ajoneuvon hallintaan vaikuttavat tekijät.

Pienillä nopeuksilla, joita käytetään mm. pysäköintipaikoilla tai talutettaessa, moottoripyörää ohjataan kääntämällä etupyörää kääntymissuutaan ja kuljettajan painonsiirron avulla. Suuremmilla nopeuksilla moottoripyörä saadaan kääntymään kääntämällä etupyörää ulkokaarteen suuntaan (nk. vastaohjaus), ja kuljettaja voi ainoastaan vahvistaa kääntymistä ja pienentää vaadittavaa kallistuskulmaa siirtämällä painoansa sisäkaarteen suuntaan.

Moottoripyörä moottoriurheilussa

Moottoripyöriä käytetään useissa moottoriurheilulajeissa, kuten ratamoottoripyöräilyssä, motocrossssaissa ja enduro. Menestyneitä suomalaisia moottoripyöräilijöitä ovat miden muassa Jarno Saarinen, Mika Kallio ja Kari Tiainen.

Historia

Ensimmäisen moottoripyörän rakensivat saksalaiset Gottlieb Daimler ja Wilhelm Maybach vuonna 1885. Se oli ensimmäinen bensiinikäyttöinen kulkuneuvo.

Moottoripyörä Suomessa

Moottoripyöriä on ollut Suomessa alun toistasataa vuotta. Ensimmäiset moottoripyörät tulivat Suomeen jo selvästi ennen autoja. Moottoripyörä alettiin hyväksyä Suomessa liikennevälineeksi muiden joukossa vuoden 1905 jälkeen. Vuonna 1906 moottoripyöräkauppiaita Suomessa olivat ainakin saksalaisia Wanderer-moottoripyöriä myyneen Cleveland-Pääasioimiston seuraaja AB Otto Brandtin Oy sekä Stockmann Polkupyörävarasto, joka toi maahan saksalaista Neckarsulmerlia, sveitsiäistä Motosacochea ja mahdollisesti myös ruotsalaista Nordstjernania. Vuoden 1920 tienoilla moottoripyörien tuotanto pääsi maailmalla vauhtiin, ja se näkyi myös Suomessa vanhojen rekisteritietojen mukaan. Selvästi yleisin merkki 1920-luvulla oli Harley-Davidson ja seuraavaksi Indian. Suomen Puolustusvoimilla oli 75 Harley-Davidsonia 1920-luvun alussa, ja lisää hankittiin 1920-luvun aikana sekä 1930-luvulla.

Moottoripyörämerkkejä

Aiheesta muualla

  • BajaHill Aiheesta muualla
    Virtuaalinen moottoripyöräkerho
  • Bomber.fi Aiheesta muualla
    Bombereiden kohtaamispaikka
  • Ducati bikes Aiheesta muualla
    Ducati moottoripyöriä ja matkailua
  • HDCF Aiheesta muualla
    Harley Davidson Club Finland
  • Gruppo Guzzi Aiheesta muualla
    Gruppo Moto Guzzi Finlandian Keskustelufoorumi
  • MMAF Aiheesta muualla
    Modified Motorcycle Assocation Of Finland
  • Motot.net Aiheesta muualla
    Moottoripyöräportaali
  • MP-foorumi Aiheesta muualla
    Moottoripyöräportaali
  • MP Maailma Aiheesta muualla
    Suomalainen moottoripyörälehti
  • OFFROADPro Aiheesta muualla
    Motocross, enduro, trial, jäärata ja speedway -lehti
  • .ORG Aiheesta muualla
    Moottoripyöräkerho verkossa
  • TFMK Aiheesta muualla
    Touring Finland
  • VPMK Aiheesta muualla
    Veteraanimoottoripyöräklubi ry

Lisää moottoripyörälinkkejä näistä linkkikokoelmista:

Kirjallisuutta

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.