www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-27
  Tänne linkitetyt sivut 
Levyke
MikroBitti
Microsoft
Tietokonepeli
Elite
James Bond
Konami
Jyrki Kasvi
Zilog Z80
Atari 2600
Tietokone- ja videopelimusiikki
Kotitietokone
Final Fantasy
Out Run
Yamaha YM3526
Lista linkeistä » RoboCop (videopeli)
Teknopiste
Metal Gear
Metal Gear -pelisarja
Spy vs. Spy (pelisarja)
Navy Moves
Science Fiction (tietokonepeli)
MicroCabin
Xak
Lista linkeistä » Telenet Japan
  Muut kielet 
deMSX
frMSX
noMSX
svMSX
Luokka: Henkilökohtaiset tietokoneet

MSX

Philipsin MSX 1, mallia VG-8020

Philipsin MSX 1, mallia VG-8020

Sonyn MSX-1 vuodelta 1984

Sonyn MSX-1 vuodelta 1984

MSX on alun perin vuonna 1983 Spectravideon SV-328-mallin pohjalta luotu yhteinen laitteistostandardi 8-bittiitasille kotitietokoneille. MSX-yhteensopivia tietokone valmistivat mm. Spectravideo, Philips, Sony, Sanyo, Mitsubishi, Canon, Hitachi, Toshiba, Yamaha ja Sharp. Standardista tuli vuosien varrella uusia versioita, joiden mukaiset tietokoneet olivat esimerkiksi grafiikkaominaisuuksiltaan 8-bittisten koneiden kärkipäätä ja kilpailivat jopa 16-bittisten kanssa.

MSX-standardin nimen merkityksestä on olemassa kaksi pääasiallista versiota. Alun perin uskottiin yleisesti kirjainten olevan lyhenne sanoista 'MicroSoft eXtended', viitaten koneiden mukana tulleeseen Microsoft BASIC -ohjelmointikieleen. Myöhemmin kuitenkin eräs MSX-standardin kehittäjistä, Kazuhiko Nishi, kertoi näkemyksenään lyhenteen muodostuvan sanoista 'Machines with Software eXchangeability'.

Myös Suomessa tapahtui kaupallista MSX-ohjelmakehitystä, esimerkiksi Spectravideon maahantuoja Teknopiste Oy julkaisi useita kasettipelejä sekä Spectravideon vanhemmille malleille että MSX:lle. Suomessa oli myös pitkään SVI/MSX-käyttäjäkerho nimeltä Mikroilijat ry, joka lopetti toimintansa vuonna 1997. Vieläkin Suomessa järjestetään kuitenkin aktiivisesti käyttäjäkokoontumisia. Aiheesta muualla

Nykyisin MSX-tavaramerkki sekä MSX-immateriaalioikeudet kuuluvat japanilaiselle MSX Associationille, jonka virallinen edustaja Japanin ulkopuolella on hollantilainen Bazix VOF Aiheesta muualla -yhtiö. Vuonna 2006 alkaa One Chip MSX -laitteen valmistus ja myös Wii-pelikonsolilla voi pelata joitain MSX-laitteille tehtyjä pelejä.

Seuraavassa esitellään standardin eri inkarnaatiot. Koska MSX-standardi on alaspäin yhteensopiva, vain edellisestä standardista muuttuneet osat listataan kussakin kohdassa. Tästä poikkeuksena on kuitenkin kasettiasemaliitin, joka poistettiin MSX turbo R -mallista.

1 MSX 1 (1983)
2 MSX 2 (1986)
3 MSX 2+ (1988)
4 MSX Turbo R (1991)

MSX 1 (1983)

MSX 1 -standardin mukaisessa tietokoneessa on Zilog Z80A -suoritin, 8–64 kilotavua RAM-muistia, TMS 9918 -videopiiri 16 kilotavun näyttömuistilla, AY-3-8910-äänipiiri sekä 32 kilotavun ROM-muisti, joka sisältää BIOSin ja Microsoftin kehittämän MSX-BASIC-tulkin, josta Microsoft sittemmin kehitti MS-DOSille suositun GW-BASICin, jonka jälkeläisiin nykyinen Visual Basic lukeutuu. Sega Master System -pelikonsoli pohjautuu pitkälti MSX1-tekniikkaan.

  • Suoritin: Zilog Z80A, kellotaajuus 3,58 MHz
  • RAM-muisti: vähintään 8 kB (yleensä 64 kB)
  • ROM-muisti: 32 kB (sis. MSX-BASIC 1.0)
  • Videomuisti (VRAM): 16 kB
  • Videopiiri: Texas Instruments TMS-9918A (NTSC) tai TMS-9928A/9929A (PAL/SECAM)
  • Grafiikkanäyttö: max. 256x192 pistettä, 15 väriä + läpinäkyvä
  • Tekstinäyttö: 40x24 tai 32x24 merkkiä, 2 tai 15 väriä
  • Äänipiiri: General Instruments AY-3-8910, 3 ääntä 8 oktaavin alueelta, lisäksi kohinaäänet
  • Liitännät: MSX-laajennusliitäntä (pelimoduuli), Centronics-kirjoitinliitäntä, tv-liitäntä, 2 x Atari-joystick, kasettiasema (1200/2400 bd)

Jotkut laitteet poikkesivat tästä standardista laajennetuin ominaisuuksin, esimerkiksi Spectravideo SVI-738 ja Yamaha CX5M/128, joka oli MIDI-liitäntöineen suunnattu ammattimuusikoille.

MSX 2 (1986)

  • RAM-muisti: vähintään 64 kB
  • ROM-muisti: 32 kB + 16 kB SubROM (sis. MSX-BASIC 2.0 tai 2.1)
  • Videomuisti (VRAM): vähintään 64 KB (yleensä 128KB)
  • Videopiiri: Texas Instruments TMS-9938
  • Grafiikkanäyttö: max. 512x424 pistettä, 256 väriä, 512:n värin paletti
  • Tekstinäyttö: 80x24, 40x24 tai 32x24 merkkiä, 15 väriä
  • Reaaliaikakello

MSX 2 -standardin mukaiset laitteet olivat teknisesti monella tavalla edistyksellisiä, mutta eivät saavuttaneet juurikaan menestystä Japanin ja Venäjän ulkopuolella. Venäjällä ne olivat monessa koulussa opetusvälineinä. Suomessa myytiin ainoastaan Sonyn MSX2 laitteita ja näitäkin ainoastaan yrityskäyttöön.

MSX 2+ (1988)

  • ROM-muisti: 32 kB + 16 kB SubROM (sis. MSX-BASIC 3.0) + 16 kB KANJI BASIC ROM + KANJI ROM + 16 kB DISK ROM
  • Videopiiri: Yamaha V9958
  • Grafiikkanäyttö: max. 512x424 pistettä, 19268 väriä.
  • Muistiohjain ('memory mapper' max 4MB muistia)
  • Sisäinen 3,5 tuuman levyasema (DD, 720 kB)
  • MSX-DOS -levykäyttöjärjestelmä
  • Reaaliaikakello

MSX Turbo R (1991)

  • Suoritin: RISC CPU R800 (DAR800-X0G), kellotaajuus 28.63630 MHz (16-bittinen) ja Zilog Z80A, 3,58 MHz
  • RAM-muisti: 256kB tai 512KB
  • SRAM: 16/32KB
  • Videopiiri: Yamaha V9958
  • Ohjelma-ROM: 2 MB
  • Äänipiiri: AY-3-8910 + Yamaha YM-2413 OPL + PCM sample sisään & ulos (sisään rakennettu mikrofoni ja mahdollisuus ulkoiseen)

Panasonic oli ainoa valmistaja, joka teki Turbo R -laitteita.

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.