Murrosikä

Sukupuolihormonit

Sukupuolirauhasiin vaikuttavia hormoneja ovat gonadotropiinit, FSH eli follikkeleita stimuloiva hormoni ja LH eli luteinisoiva hormoni, jotka erittyvät aivolisäkkeestä. Gonadotropiinin vaikutuksesta sukupuolirauhaset alkavat tuottaa yhä runsaammin sukupuolihormoneitajaja ja myöhemmin kypsiä sukusolu. Kaikilla ihmisillä on molempien sukupuolien hormoneita, mutta eri suhteessa. Tästä johtuu, että sukupuolihormonien suhteellisen määrän muutos saa aikaan myös muutoksia sekundaarisissa sukupuoliominaisuuksissa. Anaboliset steroidit eli keinotekoiset miessukupuolihormonit saavat naisen äänen madaltumaan ja parran kasvamaan. Myös miehillä keinotekoiset miessukupuolihormonit voivat aiheuttaa häiriöitä. Muun muassa siittiöiden tuotanto voi lakata, ja kivekset kutistua.

Hormonaaliset muutokset

Murrosikä alkaa, kun aivolisäke alkaa erittää gonadotropiineita, joita ovat FSH ja LH. Tämä tapahtuu lähes kaikilla ihmisillä ikävuosien 8 ja 15 välillä. Gonadotropiinien eritys saa aluksi sukupuolirauhaset tuottamaan yhä runsaammin sukupuolihormoneita. Työillä vallitsevin sukupuolihormoni on estrogeeni, ja pojilla testosteroni. Työillä estrogeenitasot ovat nousseet aikuisen tasolle noin 15-vuotiaana, ja pojilla vastavasti testosteronitasot vastaavat aikuisen tasoa noin 18-vuotiaana.

Sekundaariset ja primaariset sukupuoliominaisuudet

Ihmisen karvoitus

Sekundääriset-, eli toissijaiset sukupuoliominaisuudet tarkoittavat muita kuin sukupuolielinten eroavaisuuksia sukupuolten välillä. Ne kehittyvät suunnilleen samaan aikaan kuin sukukypsyyskin saavutetaan. Primaariset sukupuoliominaisuudet taas tarkoittavat eroja eri sukupuolten sukuelinten välillä, nekin kehittyvät murrosiän aikana lisää.

Tytöt

Aivolisäkkeen erittämät LH ja FSH -nimiset hormonit käynnistävät munasarjojen naissukupuolihormonituotannon runsastumisen. Ensimmäinen murrosiän ilmoittava merkki on tytöillä arastavat pienet hernemäiset kyhmyt nännien alla. Tämä on merkki rintojen kasvun alkamisesta, ja naissukupuolihormonien tuotannon runsastumisesta. Noin puoli vuotta myöhemmin alkaa tavallisesti ilmaantua häpykarvoitusta häpyhuuliin. Tosin kolmasosalla työistä häpykarvoitusta alkaa kasvaa jo ennen rintojen kehityksen alkamista. Kumpikin kehitysvaihe voi alkaa jo 8-vuotiaana, tai vasta 14-vuotiaana ollen silti täysin normaalia.

Kun murrosikä etenee lisää, tytön pituuskasvu kiihtyy. Tyttö voi kasvaa jopa 8-10 cm vuodessa. Lantionluut levenevät, jotta vauva mahtuisi synnytyksessa ulos. Myös arat kyhmyt nännien alla kasvavat, mikä näkyy rintojen kasvamisena, myös nännit kasvavat, kehittyvät ja tummenevat. Rinnat kasvavat noin neljän vuoden ajan. Rasvakudosta kerääntyy murrosiän aikana pakaroihin, ja sääriin. Ilmiön biologinen tarkoitus on ollut sekä kiihottaa miehiä, että suoda vararavintoa raskaanaolevalle naiselle. Valkovuotoa tulee yleensä aluksi niukkina, mutta ajan saatossa nekin runsastuvat pikkuhiljaa aikuisen tasolle. Valkovuodon tarkoitus on toimia emättimen puhdistusnesteenä. Kainaloihin kasvaa karvoitusta, ja hiki alkaa haista voimakkaammin. Häpyhuulet kasvavat ja tummenevat. Häpyhuulista pienet häpyhuulet kasvavat selvästi eniten. Monille tytöille kasvaa myös tummia säärikarvoja, tämä johuu miessukupuolihormonien läsnäolosta. niiden ansiosta myös tytön ääni madaltuu noin puoli oktaavia murrosiän aikana. Estrogeeni myös tekee tytöistä herkkiä, ja keimailun haluisia. Samoin kuin pojilla tulee murrosiässä todella helposti tahattomia erektioita, myös monilla tytöillä tulee välillä tahattomia kiihottumisia murrosiässä, mikä tulee ilmi emättimen kostumisena, häpykielen jäykistymisenä ja häpyhuulien turpoamisena.

Kun on mennyt vuodesta kolmeen vuotta murrosiän kehityksen alkamisesta, tulevat ensimmäiset kuukautiset. FSH käynnistää kantasolun kypsymisen munasarjaksissa munasolu. Kantasolun ympärille muodostuu munarakkula, joka erittää rakkulahormonia eli estrogeeniä. LH saa valmiin munasolun irtoamaan munasarjasta ( = ovulaatio), ja munarakkula muuttuu keltaiseksi keltarauhaseksi. Se alkaa erittää keltarauhashormonia eli progesteronia. Kuukautiset tulevat pari ensimmäista vuotta epäsäännöllisesti, mutta sitten ne pikkuhiljaa tasoittuvat kuukausittaiseen rytmiin. Kuukautisten alkamisen jälkeen tyttö kasvaa enää 4-9cm pituutta, mutta aikuisen keho on muotoutunut vasta parikymmpisenä.

Pojat

Pojilla murrosiän muutosten sarjan käynnistää kivesten kasvu. Se alkaa keskimäärin 11-vuotiaana, mutta aikaisimmilla jo 9-vuotiaana, ja myöhäisimmillä vasta 13-vuotiaana. Kivesten kasvu alkaa kun aivolisäkkeen erittämät LH ja FSHa hormonit alkavat stimuloida sitä osaa kiveksistä, joka alkaa tuottaa sukupuolihormoneita yhä runsaammin. Kivekset ovat olleet koko lapsuuden lähes lepotilassa, mutta nyt ne alkavat tuottaa yhä runsaammin testosteroni. Koska kivesten tuottama testosteronimäärä on aluksi vähäistä, se aiheuttaa aluksi yksinomaan kivesten kasvua. Kivekset kasvavat murrosiän aikana vajaasta kahdesta sentistä viisisenttisiksi. Tämä kasvu kestää noin 4-vuotta.Kivesten koko toimi indikaatorina sille missä vaiheessa murrosiän kehitys suunnilleen on, sillä isommat kivekset tuottavat enemmän testosteronia. Testosteronin määrä tai kivesten aikuiskoko ei kuitenkaan määrää sitä, että kuinka pitkäksi esim. penis kasvaa, vaan se on täysin geeneistä kiinni, mutta kivesten koko vaikuttaa kuitenkin oleellisesti hedelmällisyyteen. Varsin pian kivesten kasvuunlähdön jälkeen alkaa peniksen juurelle kasvaa häpykarvoitusta.

Kun kivekset ovat kasvaneet vajaan vuoden verran, ne ovat kasvaneet sen verran, jotta seuraavat muutokset voisivat alkaa. Nyt alkaa peniksen kasvaminen, kasvupyrähdys, siemensyöksyt, kainalokarvoituksen kasvaminen, ja hien hajun voimistuminen. Äänenmurroskoko alkaa vuoden sisään äsken luettujen muutoksien alkamisen jälkeen. Peniksen erektio kasvaakin seuraavan kahden vuoden aikana seitsemän senttisestä, noin neljätoista senttiseksi, mutta aikuisen erektiokoko vaihtelee kuitenkin yhdeksästä sentistä yli kahteenkymmeneen senttiin. Hien haju voimistuu nyt äkisti, ja poika joutuu käyttämään päivittäin deodoranttia. Siemennestemttä erittyy aluksi vähän, ja se on melko läpinäkyvän vesimäistä ja siittiöäärältäänkin niukkaa, mutta parin vuoden aikana, sen siittiömäärä kasvaa, ja itse nestekin muuttuu liisterimäiseksi ja sakean valkeaksi. Kasvupyrähdyskin kestää parisen vuotta, varsinkin pojilla sen huomaa aluksi voimakkaana jalkaterien kasvuna, minkä takia vanhat kengät jäävät nopeasti pieniksi. Sanotaankin että murrosikäinen poika kasvaa aluksi maata pitkin. Pian myös muu vartalo kasvaa: hartiat levenevät, ja kasvot miehistyvät. Poika voikin kasvaa jopa 10-12cm vuodessa. Hormonitasojen heittelemisen takia yli puolella pojista esintyy gynekomastiaa, eli rintojen väliaikaista arstusta ja pientä turpoamista. Se menee yleensä ohi muutamassa kuukaudessa. Äänenmurroksessa pojan ääni madaltuu noin oktaavin verran. Luolamiesajoilla matalampi ääni luultavasti takasi äänen kantavuuden kun metsästäessä piti kommunikoida toisten metsästysryhmäläisten kanssa. Sen sijaan hiljaa tiheissä pusikoissa saalistavan neandertalimiehen ääni oli kimeä kuin naisella, johtuen siitä, että matalaa ääntä ei tarvittu väijytysmetsästyksessä, vaan oli parempi olla hiljaa. Testosteroni vaikuttaa jokseenkin myös pojan mielentiloihin. Tästä johtuu, etteivät miehet itke yhtä helposti, kuin pikkupojat. Miehet ovatkin testosteronin ansiosta ´keskimäärin mielentiloiltaan vakaampia, kuin naiset. Testosteroni tekee joistakin pojista myös jokseenkin seikkailunhaluisia, ja auktoriteettejä vastustavia. Tahattomat erektiot ovat tavallisia murrosikäisillä pojilla, ja niitä saattaa tulla jopa sellaisissa tilanteissa, jotka eivät pojista ole lainkaan kiihottavia.

Pian sääriin alkaa kasvaa tummia karvoja, häpykarvoituskarvojakin leviää usein peräaukon suuntaan, ja myöhemmin navan suuntaan. Pojan lihaksisto vahvistuu selvästi murrosiän aikana. Parta kasvaa ensin ylähuulessa, ja poskissa, ja lopulta leuassa. Yleensä viimeisenä ilmestyvät rintakarvat.

Varhainen tai myöhäinen puberteetti

Murrosiän alkamiseen vaikuttavat mm. perimä ja ympäristö. Nämä erot ovat niin suuria, että on hankala sanoa, mikä on liian varhaista ja mikä liian myöhäistä puberteettia. Jos asia huolestuttaa, kannattaa kysyä äidiltä, milloin hän sai kuukautisett tai isältä, milloin öiset siemensyöksy alkoivat. Pojilla puberteetti on liian varhainen, jos muutoksia ilmenee jo ennen yhdeksää ikävuotta. Vastaavasti tytöillä puberteetti on liian varhainen jos merkkejä häpykarvoituksesta tai rintojen kasvusta ilmenee jo 7-vuotiaana, tai aiemmin. Pubertetti on kummallakin sukupuolella liian myöhässä jos mitään merkkejä ei ole vielä 16-vuotiaanakaan nähtävissä. Näissä tapuksissa tarvitaan monesti lääkärin apua.

Nuorison terveydenhoidon ammattilaiset, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri, pystyvät arvioimaan onko yksittäisen teini-ikäisen murrosikä luontaisesti myöhäinen vai onko kyseessä joku muu tila, jota pitää tutkia ja mahdollisesti hoitaa.

Kuten yllä on kuvattu, murrosiän tuomat muutokset etenevät eri yksilöillä hiukan eri tahdissa. Joskus ero on niin suuri, että asiaa on syytä tutkia tai hoitaa. Tutkimuksen tarvetta voi arvioida vertaamalla asianomaisia elimiä tietoteoksissa löytyviin kuviin.

Poikkeuksia normaalista

Pojan on syytä hakea apua, jos siitin on voimakkaasti taipunut tai ei ojennu erektiossa. Paisuvaisten tulee olla jotakuinkin samankokoiset ja täyttyä verellä niin, että penis ojentuu suurin piirtein pystyyn ja eteen. Esinahka pitää saada kokonaan terskan taakse. Peniksen koko vaihtelee päivästä toiseen, joskus se voi olla pitkä ja kapea, seuraavana päivänä paksumpi, joten koon vaihtelusta ei kannata välittää. Jos siitin ei lainkaan kehity, vaan pysyy vielä 15-16-vuotiaana samanmuotoisena ja -kokoisena kuin pienenä, on syytä ottaa yhteyttä esimerkiksi kouluterveydenhoitoon. Siellä voidaan tutkia kuinka kivekset toimivat tai onko kyseessä hormonihäiriö, joka häiritsee kehitystä.

Jos poikalapsella on sukupuolikromosomihäiriö, lääkäri voi määrätä testosteronilisän, jolla saadaan alkamaan murrosikään kuuluvat muutokset. Yksi tällainen häiriö on Klinerfeldtin syndrooma, jossa pojalla on kolme tai useampi sukupuolikromosomi tavanomaisen kahden sijaan. Jos pojalla on liian lyhyt virtsaputki, täytyy puberteetin jälkeen varmistaa, että virtsaputki on riittävän pitkä eikä häiritse erektiota.

Tytön kuukautisten pitäisi alkaa kuudenteentoista ikävuoteen mennessä. Joskus biologisen ja hormonaalisen kierron käynnistämiseen tarvitaan hormonihoitoa, kuten esimerkiksi ehkäisytabletteja. Tätä ei voida kuitenkaan käyttää, ellei ulkoisten sukuelinten karvoituksen määrä ja laatu osoita riittävää kypsyyttä. Myös tytöillä voi olla sukupuolikromosomiston häiriöitä, joita on hoidettava estrogeenillä ennen kuin heille voi kehittyä naiseuden ulkoisia tunnuksia, kuten rinnat, selkeästi erottuva vyötärö ja pyöreä lantio. Yksi esimerkki tällaisesta häiriöstä on Turnerin syndrooma, jossa tytöllä on vain yksi sukupuolikromosomi kahden sijaan.

Myös muut geenihäiriöt voivat johtaa puberteetin häiriöihin. Monia niistä voidaan helpottaa merkittävästi, jos apua haetaan ajoissa. Joskus syntyy intersukupuolisia lapsia, joilla on sekä miehen että naisen sukupuolikudosta. Heitä on vanhastaan kutsuttu hermafrodiiteiksi. Näiden lasten sukupuoli-identiteetti täytyy päättää heidän ulkoisen kehityksensä mukaisesti. Tunnetaan myös tila, jota kutsutaan testosteroniresistenssiksi. Sitä ei välttämättä saada selville, ennen kuin 16–20-vuotias tyttö tulee hoitoon puuttuvien kuukautisten vuoksi. Kyseessä on nainen, jolla on naisen sukupuoli-identiteetti, mutta miehen kromosomisto ja heikosti kehittyneet naisen sukupuolituntomerkit. Näillä naisilla on heikosti kehittyneet kivekset, jotka tuottavat testosteronia, johon heidän ruumiinsa ei lainkaan reagoi. Kivekset poistetaan ja kehitystä voidaan sen jälkeen suunnata naisellisempaan suuntaan estrogeenin avulla.

Murrosiän psyykkinen kehitys

Murrosikä on henkisesti todella suurta kasvun aikaa. Aivoissa mm. etulohkossa tapahtuu murrosiän alussa muutoksia. Murrosikään kuuluu selvä ajatusmaailman muuttuminen, ja kypsyminen, sekä itsenäistyminen vanhemmista, ja lähentyminen ikätovereihin. Tämä saattaa näkyä nuorison uppiniskaisuutena ja kapinointina vanhempia ja muita auktoriteetteja kohtaan. Toisten nuorten vanhemmat joutuvat kovaan kouluun kun heidän lapsensa tulee murrosikään, kun taas toisten vanhemmat pääsevät vähällä. Joidenkin niin kiltit lapset muuttuvat murrosiän myötä vaikeiksi tapauksiksi, kun taas joidenkin vanhempien lapset muuttuvat ajoittain jopa sulkeutuneiksi. Kehon fyysisten muutosten seurauksena nuori joutuu muodostamaan itsestään uuden kehonkaavan, eli kokemuksen omasta kehosta. Monenlaiset kokeilut ovat murrosikäisillä, ja vanhemmilla nuorilla tavallisia. Murrosikäisillä on usein huono itsetunto, ja erityisesti monien murrosikäisten tyttöjen ongelmana on anorexia. Murrosiässä tulee vastaan kaksi tärkeää kehityskriisiä: Identiteettikriisi, ja ihmissuhdekriisi. Nämä kriisit jatkuvat monesti pitkälle nuoruuteen. Lisää aiheessa Nuoruus.