Mustarotta

Mustarotta (Rattus rattus) on pitkähäntäinen Rattus-suvun jyrsijä. Laji on peräisin Aasiasta, josta se levisi ensin Lähi-itään ja saapui Eurooppaan 700-luvulla. Mustarotta on toinen Suomessa esiintynyt rottalaji isorotan lisäksi, joskin isorotan syrjäyttämänä luonnosta sukupuuttoon hävinnyt 1920-luvulla. Nykyisin sitä tavataan satunnaisesti satamakaupungeista. Esimerkiksi Helsingin Katajanokan makasiineissa on joskus ollut tilapäisiä esiintymiä.

Nimestään huolimatta lajia tavataan useina värimuunnoksina. Väri vaihtelee tavallisesti mustasta vaaleanruskeaan, ja vatsapuoli on vaaleampi. Keskipituus on noin 20 cm ja häntä on suunnilleen muun ruumiin pituinen. Mustarotta on erittäin ketterä kiipeilemään ja pyrkii pakenemaan ylöspäin. Mustarotta ei ole erityisen hyvä uimaan. Mustarotta elää noin nelivuotiaaksi. Rotat elävät laumoissa, joissa voi olla jopa 60 jäsentä.

Rottia on kautta aikojen pidetty länsimaisessa kulttuurissa inhottavina ja likaisina olentoina. Ne ovat tuhoeläimiä ja ovat olleet ainakin osasyyllisiä tappavien kulkutautien leviämisessä. 1300-luvulla Euroopassa riehunut keuhko- ja paiserutto musta surma levisi nimenomaan mustarotissa eläneiden kirppujen puremien kautta.