Myyrmäki

Myyrmäen palvelualue

Myyrmäen kaupunginosa toimii palveluja tarjoavana aluekeskuksena Lounais-Vantaalle. Myyrmäen palvelualue kattaa seitsemän kaupunginosaa: Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala, Varisto, Myyrmäki ja Kaivoksela. Alueen yhteispinta-ala on 16,2 km² ja asukasmäärä 34 108.

Historia

Martinlaakson radan rakentaminen vuosina 1971–75 mahdollisti tiiviin kerrostalotaajaman perustamisen radan varrelle. Lähiö oli 1970-luvun alussa yhtenäistä rakennustyömaata. Metsää ja peltoa muutettiin asuinalueeksi. Gryndereitä oli kaksi: Laaturakenne ja Puolimatka. Uusien talojen rakentaminen on jatkunut 1970-luvulta nykypäivään, ja myös tulevaisuudessa on suunnitteilla uusia rakennusprojekteja. Lokakuussa 2002 kauppakeskus Myyrmannissa räjähti pommi, joka vaati seitsemän kuolonuhria ja 80 loukkaantunutta.

Kirkko

Louhelan aseman kupeessa sijaitsevan Myyrmäen kirkon on suunnitellut vuonna 1984 arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä (s. 1936). Se on arkkitehtonisesti yksi Suomen merkittävimmistä kirkoista. Sen levymäisten seinä- ja kattopintojen välistä siivilöityvä valo luo muuttuvia kuvioita sisätiloihin. Näennäisen satunnaisesti sijoitetut lukuisat lamput näyttävät leijuvan avarassa tilassa, ja kullanhohtoisina ne erottuvat kirkon muuten vaaleasta ja hillityn rauhallisesta sävymaailmasta. Kirkkorakennuksen ulkoseinät on vuorattu vaaleanruskeilla tiilillä, ja sen profiili on hyvin kapea sen ahtaasta sijainnista johtuen.

Nähtävyydet

Myyrmäen lähialueen nähtävyyksistä voisi sanoa vaikkapa Kaivokselan kaivokset, Kirkko, Myyrmanni ja Mika Häkkisen aukiossa, joka sijaitsee myyrmäen naapurikaupunginosassa Martinlaakso.

Luonto

Myyrmäki on loiva lännestä itään viettävä laaja rinne, jonka pohjalla sijaitsee mätäjokilaakso. Myyrmäki sanana tarkoittakin rämemäkeä, ruots. Myrbacka. Mätäjoen laaksossa kasvillisuus on rehevää. Alueella tavataan muutamia harvinaisia kasvilajeja. Myyrmäen mätäoja on rehevää lehtomaista lutakkoa jossa vedestä nousee niin tervaleppää, kuin pajuakin. Vehka, keltakurjenmiekka ja kortteet ovat tavallisia kosteilla alueilla. Jaloista lehtipuista alueella kasvaa hiukan metsävaahteraakina, ja myös muttamia saarni. Lehtoalueita löytyy niin Myyrmäen pururataalueelta, kuin muualtakin Myyrmäen ympäristöstä. Myyrmäen kaupunkimetsät sen sijaan ovat pääosin rehevöityneitä koirien ulosteiden seurauksena, ja siksi siellä kasvaa muita vastaavia alueita runsaammin vaahteraa, ja muita lehtokasveja. Noin kolme kilometriä länteen myyrmäestä sijaitsee Myyrmäen palvelualueen ainoa varsinainen jalopuumetsä, Tuomelan Tammimetsä.

Ulkoilu- ja harraste mahdollisuudet

Myyrmäessä on hyvät ulkolu, ja harrastemahdollisuudet. Suosittuja ulkoilijoiden alueita ovat noin kilometrin päässä, Helsingin puolella sijaitseva täyttömäki, ja Myyrmäen länsipuolella sijaitseva myyrmäen pururataan, jolla on pituutta noin kilometri, ja raappavuoren alue. Pari kilometria myyrmäestä pohjoiseen mentäessä saavutaan Petikon alueelle, jossa on talvisin erittäin kunnolliset ladut, joita pitkin pääsee niin Serena, kuin keimolaankin asti. Suosituin laduista on Petikon vitonen, eli 5 km pitkä latu. Ladun varrella on muutama erittäin huima alamäki. yleisurheilusta pitäville alueelta löytyy yksi suuri yleisurheilukenttä, joka on myös Vantaan salamat nimisen yleisurheilujoukkueen kotikenttä. Vantaan salamilla on enimmäkseen junnu toimintaa. Myös kunnollinen kaksikenttäinen tenniskenttä löytyy. Uimareille löytyy uimahalli, josta löytyvät niin hyppyallas, terapia, ja lastenaltaat-kuin kylmä altaatkin. Jalkapalloilijoille löytyy Muutama hiekkakenttä maaleineen ja Myyrmäen jalkapalloiluhalli, jossa järjestetään myös kirpputoreja, ja harrastemessuja. Myös ulkostadion löytyy, joka oli ennen jalkapallojoukkue Allianssin kotistadion. Myyrmäessä on myös 2 jäähallia.

Kuva:Myyrmäen_rautatieasema_vantaa.jpg|Myyrmäen asema Kuva:Myyrmäen kirkko.jpg|Myyrmäen kirkko Kuva:Myyrmanni2.jpg|Myyrmanni

Lähteitä

Vantaa alueittain (2003). Myyrmäen palvelualuetta käsittelevät erityisesti alkuosan sivut 21–23 ja Myyrmäen kaupunginosaa sivut 44–47. Teos on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona (179 sivua, 11 MB; ja 101 sivua, 6 MB) Vantaan kaupungin sivuilta [1] .
Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta [1]