Hungersnød
Hungersnot
Famine
Hungersnöd
Sanaa 'nälänhätä' käytetään akuuteista, usein kriiseihin liittyvistä tilanteista, joissa ruoka lähes kokonaan loppuu erotuksena 'nälästä' tai 'aliravitsemuksesta', jotka taas viittaavat pysyvään tai hyvin pitkäkestoiseen ravitsemuksen puutteeseen. Nälänhädän aiheuttajia voivat olla luonnonkatastrofit tai yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka vaikeuttavat elintarvikkeiden tuotantoa ja/tai jakelua. Nälänhätiä on väitetty käytettävän aseena politiikan teossa ja tahallisena kansanmurhan aseena useita kertoja historiassa. Kuitenkin varsinaisten nälänhätien sijaan pitkäkestoinen nälkä ja aliravitsemus aiheuttavat moninkertaisen määrän kuolleita ja sairastuneita, mutta ne eivät pysyvyytensä vuoksi saa juuri medianäkyvyyttä.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että nälänhädät eivät johdu ruoan puutteesta vaan muista syistä. Ruokaa tuotetaan riittävästi, ja jopa monissa köyhissä maissa lihavuus on yleisempää kuin nälänhätä. Usein nälänhätään ajautuneissa maissa laitetaan samaan aikaan ruokaa vientiin, esimerkiksi 1980-luvulla Etiopian paljon huomiota saaneen nälänhädän yhteydessä. Kiinan suurissa nälänhädissä Maon talouskokeilujen aikaan viime kätisenä ongelmana oli tiedon kulkeutumattomuus ajoissa valtarakenteeltaan tiedonkululle epäsuotuisassa yhteiskunnassa. Suurnälänhätiä on nähty vielä 1980-luvulla esimerkiksi Etiopiassa sekä 1990- ja 2000-luvuilla Pohjois-Koreassa.
YK:n joulukuussa 2004 julkaistun raportin mukaan nälänhädät ovat lisääntymässä. Maailmassa oli tuolloin 852 miljoonaa nälänhädästä kärsivää, 18 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2000. Nälänhädät ovat yleistyneet etenkin Afrikassa parinkymmenen viime vuoden aikana. Ruokakriisejä esiintyy kolme kertaa niin usein kuin 1980-luvun puolivälissä. Esimerkiksi Afrikan sarvessa 11 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua. Tilanne on paha myös Etiopiassa, Djiboutissa ja Keniassa.
