Namibia

Namibian tasavalta eli Namibia on valtio Lounais-Afrikassa. Käytöstä poistunut nimitys Ambomaa (englanniksi ja saksaksi Ovamboland) on koskenut lähinnä vain Namibian pohjoisosassa asuneen ovambo-heimon aluetta. Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta, jonka alaisuudesta Namibia itsenäistyi vuonna 1990.

Historia

Namibian alkuperäisasukkaat kuuluvat keräilyllä ja metsästyksellä elävään, busmanneihin lukeutuvaan San-kansaan, joka yhdessä Khoin-paimentolaisten kanssa muodostaa etnisen Khoisan-kieliryhmä maan keski- ja eteläosassa. Maan nykyinen pääväestö koostuu lähinnä pohjoisesta tulleista, bantu-kieliä puhuvista hereroistaista, ovambo ja kavangoista.

Berliinissä vuonna 1884n pidetyssä Euroopan mahtimaiden konferenssissa nykyisen Namibian alue annettiin Saksa hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat vähitellen koko maan haltuunsa, lukuun ottamatta Britannialle kuuluvaa Walvis Bayn aluetta rannikolla. Siirtomaa sai näin nimekseen Saksan Lounais-Afrikka (saks. Deutsch-Südwestafrika).

Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka miehitti maan ja piti sitä hallussaan Kansainliiton mandaatilla toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa.

Marxilainen 'Lounais-Afrikan kansanjärjestö' (SWAPO) -nimellä kulkeva sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. Vuonna 1988 Etelä-Afrikka suostui lopettamaan hallintonsa alueella YK:n alueellisen rauhansuunnitelman mukaisesti. Itsenäisyyden Namibia sai vuonna 1990, ja Walvis Bayn alue luovutettiin Namibialle vuonna 1994.

Namibiaa on Suomessa joskus luonnehdittu Suomen siirtomaaksi johtuen Martti Rautasen ja muiden Ambomaalla toimineiden suomalaisten lähetyssaarnaajien sekä Martti Ahtisaaren panoksesta namibialaisen yhteiskunnan syntyyn ja itsenäistymiseen.

Politiikka

Namibia on monipuoluedemokratia, jossa puolueeksi järjestäytyneellä SWAPO:lla on kuitenkin hyvin vahva asema. Presidentti ja parlamentin 72-jäseninen kansalliskokous valitaan viiden vuoden välein suoralla kansanvaalilla. Parlamentin toisella kamarilla, alueita edustavalla kansallisneuvostolla on lähinnä neuvoa-antava rooli.

Viimeisimmissä parlamenttivaaleissa SWAPO sa MOI si (DTA), 9,5% ja 7 paikkaa.

Maantiede

rajan tuntumassa Namibia pinnanmuodostumista keskeinen on pohjois-eteläsuuntainen, 1000-2000 metriä korkea keskusylänkö, jonka rannikonpuoleisella kaistaleella avautuu maailman vanhimpiin kuuluva Namibin autiomaa, itäpuolella Kalaharin autiomaan. Namibialle kuuluva Caprivi alue on perua siirtomaa-ajalta, jolloin saksalaiset uskoivat Sambesin olevan purjehduskelpoinen mereltä sisämaahan asti. Namibian korkein vuori Brandberg kohoaa 2606 metrin korkeuteen.

Namibian ilmasto vaihtelee aavikkoilmastosta subtrooppiseen ja on suurimmaksi osaksi hyvin kuivaa ja kuumaa. Keskusylängöllä sadetta saadaan vähän ja epäsäännöllisesti, joten siellä kasvillisuus koostuu pääasiassa hyvin kuivuutta kestävistä, pensassavannille tyypillisistä lajikkeista. Pohjoisessa Ambomaalla sadetta saadaan enemmän, joten siellä tavataan myös palmumetsikköjä.

Namibian pohjoisosassa sijaitseva Etoshan kansallispuisto on eteläisen Afrikan suurimpia luonnonsuojelualueita ja tärkeä luontomatkailukohde.

Alueet

Namibia jakautuu 13 alueeseen:

• Caprivi
• Erongo
• Hardap
• Karas
• Kavango
• Khomas
• Kunene
• Ohangwena
• Omaheke
• Omusati
• Oshana
• Oshikoto
• Otjozondjupa

Talous

Kaivostoiminta on tärkeässä roolissa Namibian taloudessa. Maa tuottaa muun muassa timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania. Maataloudella on kuitenkin edelleen suuri merkitys: noin puolet namibialaisista on siitä riippuvaisia, vaikka sen osuus bruttokansantuottesta on suhteellisen pieni. Myös kalastuslla on tärkeä elinkeino, joskin matkailu on alati kasvava merkitys Namibian kansantaloudelle.

Merkittävimmät luonnonvarat

• timantit
• kupari
• uraani
• kulta
• maakaasu
• lyijy
• tina
• sinkki
• suola
• vanadiini
• kala

Merkittävimmät vientituotteet

• timantit
• kupari
• uraanioksidi

Väestöjakauma

Namibian väestöstä 87,5% on mustia afrikkalaisia, 6% valkoisia ja 6,5% värillisiä. Mustista suurin osa kuuluu ovamboihin, joita on n. 50% Namibian koko väestöstä. Muita merkittviä etnisiä ryhmiä ovat kavangot (9%), hererot (7%), damarat (7%) namat (5%), caprivilaiset 4% sekä alkuperäiskansat sanit (bushmannit) 3% ja khoit 0,1%.

Valkoisista noin 60 % on afrikaansinkielisiä, 30% saksankielisiä ja 10 % englanninkielisiä. Uskonnollisesti 80–90 % väestöstä on kristittyjä, loput perinteisten afrikkalaisten uskontojen seuraajia. Kristityistä ryhmistä suurin ovat luterilaiset, joita on noin puolet väestöstä. Muita kristillisiä ryhmiä ovat muun muassa katoliset, anglikaanit ja metodistit.

Media

Namibialaisia sanomalehtiä ovat The Namibian, New Era, Republiken, Allgemeine Zeitung, Windhoek Observer, The Growth sekä The Strifes

Lähteet

• [1]
• Namibia - valokuva