Narva

Väestö

67 000 asukkaan Narva on Tallinnan ja Tartonnn jälkeen Viro kolmanneksi suurin kaupunki. Viroa puhuu äidikielenään noin 4 % narvalaisista. Muutoin asukkaat ovat pääosin venäjänkielisiä, kuten kaikissa Itä-Virumaan kaupungeissa.

Historia

Narvan taistelu vuonna 1558

Narvan Hermannin linnoitus

Narvan kaupunki perustettiin 1200-luvulla, jolloin Pohjois-Viro oli Tanskan hallussa. Pohjois-Viro ja sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki myytiin Saksalaiselle ritarikunnalle 1347. Iivananlinnaa alettiin rakentaa Narvajoen toiselle rannalle 1492. Venäjä sai Narvan haltuunsa Liivin sodassa 1558, jonka jälkeen kaupungin omistaja vaihtui muutaman kerran, päätyen lopulta vuonna 1581 Ruotsille. Vuonna 1700 Narvassa käytiin Narvan taistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Venäjä valloitti Narvan 1704, jonka jälkeen se oli osa Venäjää aina vuoteen 1918, jolloin Viro itsenäistyi. Ennen toista maailmansotaa Iivananlinna oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi Neuvostoliitolle, siirrettiin Iivananlinna Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi 1945.

Matkailu

Narvajoen suussa, keskusta noin 15 km pohjoiseen sijaitsee Narva-Jõesuun perinteikäs kylpyläkaupunki, joka tunnettiin tsaarinaikaan nimellä Hungerburg. Sen pitsihuvilat tuovat mieleen Terijoen ja 12 km pitkä, kaareva hiekkaranta jopa Rivieran. Uuden itsenäistymisen myötä lukuisat hotellit ja lomakeskukset jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Narva-Jõesuun 30-luvulta peräisin oleva funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006. Myös Narvan kaupunkiin on valmistunut kaksi länsimaista tasoa edustavaa hotellia ja useita kauppakeskuksia.

Urheilu

Jalkapallojoukkue Narva Trans pelaa Viron miesten pääsarjassa.

Muuta

Narva on Lahden yhteistyösopimuskaupunki. Narvan seudun eli Idaregioonin kunnilla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) ja Kotkan–Haminan seudun kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) on yhteinen, keskinäinen kumppanuussopimus (allekirj. 17.5.2006).