Naturalismi

Naturalismi on luontoon ja luonnollisuuteen liittyvä oppi. Filosofiassa naturalismilla on monta merkitystä, ja se voidaan käsittää varsin eri tavoin, sen mukaisesti mistä filosofian osa-alueesta on kyse. Termi tunnetaan myös yhtenä taiteen suuntauksena.

Tietoteoreettinen naturalismi

Naturalismi on muun muassa materialismista ja pragmatismista periytynyt tietoteoreettinen suuntaus, joka on suureksi osin W. V. O. Quinen ajatuksiin perustuva. Se hylkää luonnontieteellisen menetelmän tavoittomattomissa olevien selitysten ja teorioiden pätevyyden.

Eettinen naturalismi

Tunnetuin filosofisen naturalismin muoto on kuitenkin eettinen naturalismi, jonka tunnetuin edustaja on antiikin Kreikassa vaikuttanut filosofi Aristoteles. Hänen mukaansa ihmiselämää empiirisesti tarkkailemalla saadaan selville, millaista on niin sanotusti normaali ihmiselämä ja millaisia ovat ihmisen luonnolliset ominaisuudet. Näin eläessään kultaisella keskitiellä ihminen toteuttaa itseään hänen mukaansa kaikkein luonnollisimmin ja elää hyvää elämää. Eettistä naturalismia on olemassa ainakin kolmea eri muotoa. Nämä kaikki eettisen naturalismin muodot liittävät arvo-ominaisuudet jollakin tavoin luonnollisiin ominaisuuksiin. Aristoteleen mukaan ihmisen kantava ominaisuus on sosiaalisuus ja kytkeytyminen yhteiskuntaan sekä siellä vaikuttaminen. Tämä toki aikansa hengen mukaan.

Elämänkatsomuksellinen naturalismi

Naturalistisen maailmankuvan mukaan kaikki on osa luontoa. Yliluonnollisia ilmiöitä ja olioita ei ole olemassa, ellei luontoa itsessään pidetä yliluonnollisena. Luonto on naturalistille koko todellisuus. Ihminen on osa sitä, joskin erottuu muusta luonnosta kulttuurin avulla.

Naturalistista etiikkaa voidaan lähestyä joko yhteiskunnan tai luonnon kannalta. Yhteiskunnan kannalta elämänkatsomukseen liittyy se, että ei ole ehdotonta moraaliauktoriteettia. Ihmiset sopivat yhteisistä säännöistä toistensa tarpeita kunnioittaen. Valintoja arvioidaan sen mukaan, mitä seurauksia niistä on ihmisten hyvinvoinnille. Toisaalta luonnon kannalta ihmisen on aina toimittava niin, että hän edistää kaikissa teoissaan elämää, luonnon hyvinvointia ja toimii luonnon osana.

Naturalistin elämänkatsomuksen tieto-opilliseen puoleen liittyy se, että kaikki on testattava kokeellisesti, luonnollisiin syihin ja tapahtumiin viitaten. Mystisiä tai yliluonnollisia selityksiä ei hyväksytä. Tieteen menetelmät eivät ole erehtymättömiä, mutta kuitenkin paras tapa ongelmiemme ratkaisemiseksi.

Nykyään naturalismi ja humanismi elämänkatsomuksina liittyvät vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi Suomen Humanistiliiton periaatteissa näkyy selvästi naturalismi.

Naturalismin vastakohta on supernaturalismi eli yliluonnollinen todellisuuskäsitys.

Naturalismi taiteessa

Taiteellinen naturalismi painottaa luonnonmukaisuutta elokuvan juonessa, tapahtumissa ja näyttelyssä, mutta myös ympäröivissä lavasteissa, tehosteissa ja ääniraidassa. Kirjallisuudessa taiteellinen naturalismi puolestaan painottaa myös tekstin rakenteessa naturalismia juonellisten ja henkilöhahmollisten seikkojen lisäksi.

Katso myös

• Materialismi

Aiheesta muualla

• Stanford Encyclopedia of Philosophy: Naturalism