Termi kuvaa teoksen maailmaa katsojien oletettua naiivia mukaan heittäytymistä teokseen. Katsoja siis teeskentelee, että tapahtumat tosiaan tapahtuvat ja henkilöt ovat todellisia elossa olevia henkilöitä, katsojan vain tarkkaillessa tapahtumia neljännen seinän läpi. Jotta katsojalle jää tämä neljännen seinän illuusio, eivät näyttelijät myöskään noteeraa yleisöä vaan teeskentelevät, ettei sitä ole olemassa.
Neljännen seinän rikkominen tarkoittaa nimenomaan tämän illuusion rikkomista. Elokuvassa päähenkilö saattaa yhtäkkiä puhutella suoraan yleisöä tai kirjassa henkilö saattaa alkaa kommentoida juonenkulun epäloogisuutta. Neljännen seinän rikkoessaan henkilö siis tunnustaa suoraan yleisölle, että kuvattu fiktiivinen maailma ei ole olemassa.
Katso myös