Neoklassinen metalli tarkoittaa
metallimusiikin lajia, jolle on tyypillistä tyylien lainaaminen
klassisesta musiikistatyyleisttyyleist. Puhutaan muun muassa barokki- ja
oopperaä. Myös tunnettujen klassisen
musiikin teosten lainaaminen metallimusiikin seassa on tyylilajille tavanomaista. Tyypillinen neoklassinen elementti on myös sinfoniaorkesterinn tai
kuoro käyttäminen musiikin yhteydessä. Neoklassinen metalli on tavallisesti melodista, ja rytmirakenteet ovat myös klassisen musiikin mukaisia. Esimerkiksi
power metal -yhtyeet, joilla on neoklassisia piirteitä (esimerkiksi
Stratovarius), käyttävät vaihtuvia tahtilajeja harvoin, mutta osa neoklassisen metallin yhtyeistä luokitellaan pääosin progressiiviseksi metalliksi, jossa vaihtuvat tahtilajit ovat isossa osassa. Tällaisia yhtyeitä ovat esim.
Waltari, Winds,
Symphony X,
Twilight Guardians ja
Adagio.
Joskus puhutaan myös ns. sinfonisesta metallista joka on lähellä neoklassista metallia, mutta tarkoittaa lähinnä selvästi johonkin muuhun metallityyliin liitettyjä sinfonisia elementtejä eikä näin ollen ole varsinainen oma tyylinsä. Esimerkkinä Dimmu Borgir, joka on selkeästi melodinen black metal -tyyliä, jossa on myös sinfonisia elementtejä, mm. kuorolaulut.
Neo-klassisk metal
Metal néo-classique
Nyklassisk metal
Nyklassisk metal
