Neoliittinen vallankumous
Neoliittinen vallankumous: Maanviljelyn ja karjanhoidon aloittamista on joskus sanottu neoliittiseksi vallankumoukseksi, joka ajoi kulttuurikehitystä eteenpäin.[http://en.wikipedia.org/wiki/Neolithic_Revolution] 
Ennen neoliittista vallankumousta elatus hankittiin metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä luonnon kasveja ja sieniä. Maanviljely alkoi Lähi-idässä kauden 9800-8700 eaa. päättymiseen mennessä Levantissa tai Eufratin latvoilla Pohjois-Mesopotamiassa.[http://www.comp-archaeology.org/NearEastChronologyTableCAWEB.jpg]
[http://www.comp-archaeology.org/AgricultureEarliestScreenjpg.jpg]
Joidenkin lähteiden mukaan ruista olisi viljelty jo 11000 eaa.[http://cas.bellarmine.edu/tietjen/images/neolithic_agriculture.htm]
Maanviljelyä edelsi Lähi-idässä tehostettu villiviljan keräily ja varastointi noin 13000 eaa.
[http://www.des.ucdavis.edu/faculty/Richerson/Origins_Ag_IV3.htm]
[http://www.earlyfarmers.net/index.php?main=maps&nr=1&l=en]
Huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestä itää uutta viljaa. Vilja oli helposti varastoitavaa ja turvasi hengissä pysymisen silloin, kun riistaa ei ollut.[http://www.primalseeds.org/agricult.htm]
Maanviljelyn laajamittainen aloittaminen loi melko pysyvän asutusmuodon. [http://www.motherbird.com/jerichohst.html]
Ihmiset alkoivat asua taloissa.
Toisaalta kaskiviljely oli melko liikkuvaa. Ainakin joillain alueilla kiinteä asutus näyttää edeltäneen maanviljelyä. On siis vaikea sanoa, onko kiinteä asutus maanviljelyn syytä vai kenties toisin päin. Ei tiedetä, alkoiko viljely sattumalta, joistain uskonnollisista syistä vai muun ravinnon puutteen takia.
Joidenkin mielestä jääkauden päättymisen aikaiset ilmastonmuutokset ajoivat ihmisiä viljelemään maata.
.[http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm]
Ilmaston äkillinen kuivuminen on voinut hävittää Lähi-idässä metsiä ja niissä viihtyviä riistaeläimiä ja edistää siten viljelyn omaksumista.[http://en.wikipedia.org/wiki/Younger_Dryas]
Väitetään maanviljelyn helpottaneen ihmisen elämää. Se vaati metsästystä enemmän työtä ja näyttää alentaneen elinikää, koska taudit levisivät nopeammin tiheästi asutuissa kiinteissä kylissä kuin liikkuvissa metsästäjäryhmissä.
[http://en.wikipedia.org/wiki/Neolithic_Revolution]
Puhe neoliittisesta vallankumouksesta on pitkälti dramatisointia: metsästys säilyi viljelyn alettua vielä pitkään pääelinkeinona.[Otavan suuri maailmanhistoria osa 1]Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna.
Viljelyyn ei vaadittu suuria keksintöjä, ja kasvit saatiin luonnosta, joten maata alettiin viljellä eri puolilla maailmaa samoihin aikoihin. Varhaisessa maanviljelyssä ei vielä osattu käyttää työkaluja, mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat käyttämään ensin keppejä maan muokkaamiseen ('kaivukeppi') ja sitten kehittyneempiä välineitä kuten kuokkaaa ja myöhemmin aura. Myös kastelujärjestelmä kehittyi.
Saviastioista oli hyötyä viljan varastoimiseksi suojaan tuholaisilta.
Muualla kuin Lähi-idässä maanviljelyn alku tapahtui hieman eri tavalla, esimerkiksi intiaanien Amerikassa viljeltiin pitkään huonosti säilyviä kurpitsaa, chilipippuria ja papua puutarhaviljelynä ennen varsinaisen varastoitavan viljan viljelyn aloittamista.
Maanviljelyä on saattanut kehittyä Lähi-itää aiemmin Afrikassa, esimerkiksi Egyptissä, josta on löydetty 16300-10000 vuotta vanhoja jauhinkiviä liittyen muun muassa Esnan kulttuuriin.
[http://en.wikipedia.org/wiki/Neolithic_Revolution]
Joidenkin tietojen mukaan maata olisi viljelty jo noin 25000 vuotta sitten Melanesiassa.[http://en.wikipedia.org/wiki/Neolithic_Revolution]
Varhaisia domestikaatikeskuksia
- Pääartikkeli: Domestikaatio
Domestikaatioksi sanotaan kasvin ottamista viljelyyn tai puutarhakasvatukseen, tai eläimen kesyttämistä kotieläimeksi.
Varhaisia maanviljelykeskuksia[Historian kartasto, Bo Perdeby, Jukka Vahtola (suom.) Otava, ISBN 951-1-14984-9]
[John Haywood: maailmanhistorian atlas]
- Lähi-itä 8000-7700 eaa. ohra, vehnä, n. 8000 eaa. lammas, 6500 eaa. nauta
[http://www.indiana.edu/~origins/teach/P380/P380Agric.html][http://en.wikipedia.org/wiki/Domestication]
- Kiina 6500 eaa. Riisi Jangtsejoen laaksossa
- Afrikka, Sudanin seutu noin 4000 eaa. durra
- Kaakkois-Aasia joidenkin väitteiden mukaan 7000 eaa. riisi, toisten mukaan saapunut myöhemmin muualta
- Keski-Amerikka: 7000 eaa. kurpitsa, 5000 eaa., viimeistään 2700 eaa. maissi
- Etelä-Amerikka: Andien seutu, Pohjoinen Etelä-Amerikka (Venezuelan seutu), Amazonjoen lähistö maniokki, maapähkinä, ananas
- USA:n länsiosa, Mississippin laakson länsipuoli
Neoliittiseen kulttuuriin liittyviä käsitteitä
Viljelytapoja
- Sadeviljely: alueilla, joilla sataa riittävästi, noin yli 200 mm
- Kaskiviljely: metsää poltetaan viljan ravinteiksi, viljely paikasta toiseen liikkuvaa
- Kasteluviljely: jokien liete ja vesi auttavat saamaan suuria satoja
- Terassiviljely: viljelyä vuorten rinteillä
Maataloutta helpottavia keksintöjä:
- Kaivukeppi (hyvin alkeellinen maanmuokkausväline)
- Kuokka
- Aura
Maanviljelyn alku Lähi-idässä
- Pääartikkeli: Neoliittinen Lähi-itä
Jääkaudella Lähi-idässäkin vallitsi suurriistan metsästyskulttuuri, mutta ilmaston muututtua suurriista hävisi, ja alettiin metsästää pienriistaa, keräillä etanoita ym.
Maanviljelyn historia alkaa Palestiinan alueella olleesta
mesoliittisestastasta Natuf-kulttuuri, jonka edeltäjät keräsivät emmervehnää piikivisirpeillä jo noin 18000-13000 eaa.
Maatalouden syntyalueella ja varhaiselle leviämisalueella kasvaa villiä emmervehnää ja elää villejä lampaita.
Tämä alue ulottuu
Turkin eteläosasta Etelä-Iraniin Zagrosvuorista pohjoiseen ja itään.
Noin 9000-8000 eaa. joissain paikoissa Levantissa Syyriassa, Libanonissa, Israelissa ja Jordaniassa luultavasti viljeltiin maata. Maanviljelyn lähdealueella kasvoi metsiä ja aroja.[http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/245]
Ensimmäiset täysin varmat merkit maanviljelystä ovat noin vuodelta 8000 eaa. nykyisten Israelin ja Syyrian alueilta. [http://www.near-east.historians.co.uk/html/later_neolithic.html]
Samoihin aikoihin maanviljelyn keksimisen kanssa kesytettiin vuohi
ja lammas, myöhemmin myös muita kotieläimiä. Noin 7000 eaa. hieman aiemmin keksitty keramiikka levisi laajalle.
Maanviljely levisi pian Levantista itäiseen Turkkiin, Irakiin ja Iraniin.
[http://skyeome.net/BenderdeMoll01/thesisImages/Cavalli.JPG][http://www.archatlas.dept.shef.ac.uk/OriginsFarming/Farming.php][http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=5]
Noin 6000 eaa. syntyi Lähi-idässä nykyisen tyylistä maataloutta, johon liittyi oli sikoja, lampaita, nautoja sekä ohran ja vehnän viljelyä. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, ja eri viljalajit otettiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 5400 eaa.[http://en.wikipedia.org/wiki/6th_millennium_BC] Lähi-idässä alettiin viljellä maata kastelemalla, toisin sanoen johdettiin kastelukanavilla vettä pelloille. Sitä näyttää tapahtuneen ensiksi aivan sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja Zagrosvuorten rinteillä Iranissa. Pian kasteluviljely levisi Mesopotamian alangoille, jossa tätä tehokasta maanviljelyä esiintyi suurissa määrin vasta noin 4000 eaa. Uruk-kaudella.
Silti muinaisessa Mesopotamiassa yksittäisen viljelijän pellon tuotto oli epävarmaa.
Seurauksena oli maan tuoton lisääntymiseen, kiinteään tihenevään asutukseen siirtyminen väestön kasvaessa ja lopulta sivilisaation synty. Väestö jakautui Lähi-Idässä neoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisiin ja jokilaaksojen viljelijöihin.
Neoliittisen vallankumouksen arviointia
Maanviljelyn synty on sivilisaation synnyn edellytys. Maatalouden tuottama viljaylijäämä mahdollistaa ruokaa tuottamattoman väestön elättämisen. Tämä väestö voi olla ylimystöä, pappeja ja käsityöläisiä. Näin maanviljely edistää yhteiskunnallisten kerrostumien syntyä. Toisaalta muun muassa puuvillan viljely edistää kauppaa, koska se luo edellytyksen kankaiden kudonnalle. Varastoitava vilja mahdollistaa omistamattoman väestön kontrolloinnin ja sotaa käyvien armeijoiden ruokkimisen. Viljelyn aiheuttama väestönkasvu luo painetta sotiin viljelysmaiden omistuksesta, ja ruokkii siten valtion syntyä, koska sodat vaativat selkeää johtoa. Maanviljelyn syntyyn näyttää liittyvän taipumus muodostaa paikallaan pysyviä asutuksia, maanomistus, ympäristön muokkaaminen, suuremmat väestötiheydet ja kasvis- ja viljaravinnon osuuden nousu ruokavaliossa, muutokset sosiaalisissa hierarkioissa, ylijäämiin perustuva kaupankäynti ja uusien teknologioiden kehittyminen.
Maanviljelyn leviäminen Eurooppaan
- Pääartikkeli:Neoliittinen Eurooppa
Maanviljely levisi alussa noin 7000 eaa. Etelä-Turkista Kreikkaan ja Kreetalla, jonka jälkeen noin 6000 eaa. Serbiaan ja Romaniaan. Noin 6000–4000 eaa. maanviljely levittäytyi kaskiviljelijöiden
nauhakeraamisen kulttuurin mukana kohti pohjoisempaa Keski-Eurooppaa, jonne maanviljely saapui jo 4500–4000 eaa. yleensä Euroopan varhaisia maanviljelijöitä pidetään ei-indoeurooppalaisina.
Mutta tutkija Colin Renfrew on esittänyt, että
indoeurooppalaisten osittaista muuttoa Eurooppaan ja sekoittumista metsästäjäkansoihin on tapahtunut samanaikaisesti maanviljelykultturin leviämisen kanssa.
Alkuperäinen metsästäjäväestö opetteli maanviljelyä nauhakeraaminen kulttuurin tapaan ensin kaskiviljelyllä. Maanviljely levisi nopeasti ensiksi lämpimille Välimeren rannoille, joista se levisi hitaasti sisämaahan, ja noin 2000 eaa. alettiin viljellä monilla vuoristoalueilla, esimerkiksi Apenniineilla ja Alpeilla.
Maanviljelyn aikaansaama väentiheys
Maanviljely pani alulle nopean väestönkasvun. Maanviljelyn voima piilee siinä, että se mahdollistaa suuria väestötiheyksiä.
Suuret väestötiheydet mahdollistivat malko suurten asutuskeskusten synnyn.
Metsästäjä-keräilijöiden väestötiheys saattoi olla 0,1 asukasta/km², kun taas maata viljelevien väestön asuinalueiden väestötiheys sattoi olla 50 kertaa suurempi, 5 asukasta/km². Puutarhoja viljelevän väestön väestötiheys voi olla 1 asukasta/km² ja alkeellista maanviljelyä harjoittavan väestön väestötiheys 3 asukasta/km². Kasteluviljely saa aikaan vielä suurempia väestötiheyksiä.
Maanviljelyn saapuminen Suomeen
Maatalous levisi Suomeen sekä idästä että etelästä. Suomeen maanviljely ja karjanhoito saapuivat mahdollisesti noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on viljelty maata jo 4200 eaa. ja Keski-Suomessa vasta 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy kiukaisten kulttuuri. 2400–1200 eaa. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla
Yngre stenalder
Jungsteinzeit
Néolithique
Neolitisk tid
)
