Nimilistoja käytetään mm. tietovuotojen yhteydessä, millä pyritään vaikuttamaan politiikkaan, hallintoon tai päätöksentekoon vaikuttavaan yleiseen mielipiteeseen.
Suomessa nimilistoja on käytetty politiikan välineenä 1990-luvun jälkeen useaan otteeseen mm. toimittaja Olli Ainolan paljastaman Tiitisen listan olemassaolon ja Ruusupuu-listan yhteydessä. Suomessa käsittelemättömäksi jäänyt lista on Crowleyn lista. 1970- ja 1980-luvulla puhuttiin Tehtaankadun listasta, mille oli kerätty suomalaisten puolueiden edustajien Neuvostoliiton suurlähetystölle tekemiä ilmoituksia oman puolueensa todennäköisesti neuvostovastaisista voimista. 1930-luvulla työnantajat keräsivät ns. mustia listoja kommunisteista heidän palkkaamisensa estämiseksi.
