Poliittisia arvioita
Vastustusta
Putkea vastaan ovat baltialaiset ja puolanlaiset esittäneet kritiikkiä pitäen sitä ympäristönsuojelullisesti kyseenalaisena, jopa vaarallisena. Viro oikeistolaisen Pro Patria -hallituspuolueen puheenjohtaja Tonis Lukas pitää venäläis-saksalaista merenalaista maakaasuputkea iskuna Euroopan unionin kasvoille.
Eesti Päevaleht:ssä Tarton yliopiston oikeusinstituutin rehtori Heiki Lindpere, kansanedustaja Igor Gräzin, entinen pääministeri Juhan Partsn ja Tallinna entinen kaupunginjohtaja Hardo Aasmäe vaativat 27. joulukuuta 2005 Suomelta aluevesirajan laajentamista todeten, että mikäli Virokin tekisi näin, olisi mahdollista estää maakaasuputken rakentaminen Viipurista. Virolla on velvollisuus ilmoittaa Suomelle aluevesirajansa laajentamisesta 12 kuukautta etukäteen, mutta nopeampikin käsittely on mahdollinen, mikäli parlamentit suostuvat siihen. Maat sopivat aluevesirajasta vuonna 1993, mutta jättivät keskelle Suomenlahtea tilaa kansainväliseen käyttöön.
International Energy Agencyn ekonomisti Faith Birol pitää puolalaisten tapaan maata pitkin kulkevaa maakaasuputkea turvallisempana.[1] 
Saksan ja Venäjän riippumattomuus
Saksa ja Venäjälle puolestaan laskevat säästävänsä mahdolliset Viro, Latvialle, Liettuallelle tai Puola kokonaan maanpäällisestä putkesta koituvat transitomaksut. Gazprom vakuuttaa vedenalaisen putken olevan ekologiset vaatimukset täyttävä. Saksan liittotasavallan entinen liittokansleri Gerhard Schröder edisti pohjoiseurooppalaista maakaasuputkea liittokanslerina ollessaan, ja hänestä tulee yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja 1,5 miljoonan euron vuosipalkalla.
Ekologisia perusteluja
Ruotsin pääministeri Göran Perssonss (sd) sanoi Itämeren maiden yhteistyökokouksen yhteydessä Visbyä, että kaasuputki on siksi vaarallinen hanke, että se uhkaa kaiken päätteeksi nostaa vielä Itämeren pohjaan upotetut myrkyt esiin. Perssonin mukaan kaasuputken suunnittelijat ovat valinneet linjauksen, jonka matkalla Itämeren pohjakerroksissa makaa miinoja, myrkkyjä ja muuta upotettua ympäristöjätettä. 'Putken rakentaminen uhkaa johtaa ympäristötuhoon kaikkien niiden ympäristöongelmien lisäksi, joista Itämeri kärsii', hän sanoi. Perssonin mukaan Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä punnitakseen hankkeen perusteellisesti ympäristön näkökulmasta.
Suomen kannanottoja
Suomen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) mukaan Ruotsin tavoin myös Suomi päättää jatkossa, tukeeko se Venäjän ja Saksan maakaasuputkihanketta.
Ulkoasianministeriön Markus Lyra mainitsi Helsingin Sanomille annetussa haastattelussa, että maakaasuputki tarvitsee Suomen luvan, koska sen reitti kulkee Suomen talousvyöhykkeen kautta.
Ruotsalaiskommentteja
Ruotsissa Pohjois-Euroopan maakaasuputkesta nousi kiista, kun osoittautui, että maakaasuputkea tukenut Ruotsin entinen pääministeri ja silloinen ulkoasiainministeri Carl Bildt oli saanut venäläisiä energiayhtiön optioita. Ruotsissa virisi myös keskustelu kansallisesta turvallisuudesta. Maakaasuputki kulkisi Gotlannin länsipuolelta, minne Ruotsi ja Yhdysvallat olivat sopineet vuonna 1960 salaisella puolustussopimuksella sijoitettavaksi ydinkäyttöisiä yhdysvaltalaissukellusveneitä. Eläköitynyt ruotsalaisdiplomaatti Krister Wahlbäck esitti Helsingissä, että Ruotsin pitäisi tutkia ensiksi alue, jolle Pohjois-Euroopan maakaasuputkea ollaan vetämässä, koska esimerkiksi matalikoille Ruotsi voisi rakentaa tuulivoimaa merelle.[1]
Mikäli maakaasuputki olisi tässä mielessä Ruotsin edun vastainen, voisi viedä kiistaksi kehittyneen kysymyksen mahdollisesti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.
Turvallisuuspolitiikka
Yleisradion poliittisen toimituksen esimiehen Olli Ainolan tausta-artikkelin mukaan Pohjois-Euroopan maakaasuputkesta, jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi perustettavan ja huollettavan Venäjän laivaston toimesta, koska sillä on parhaat välineet, aiheuttaa paineita Suomelle hankkia sukellusvenensopimustaitä samoin kuin se, että Venäjän laivasto saa uusia diesel-käyttöisiä sukellusveneitä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan maakaasuputki huolestuttaa myös Ruotsissa, koska se kulkee Gotlannin vieritse. Suomi luopui oikeudestaan sukellusveneaselajiin Moskovan välirauha noudattelevalla Pariisin rauhansopimuksella 1947. Vuonna 1990 Suomi ilmoitti luopuvansa Pariisin rauhansopimuksen noudattamisesta sotilaallisten rajoitusten osalta, koska Saksojen yhdistymisen vuoksi Mauno Koiviston mukaan viittaukset Saksan uhkaan ovat vanhentuneet.
Muita maakaasuputkia
Aiheesta muualla
Nordeuropäische Gasleitung
Nord Stream
Nord Stream
Den nordeuropeiska gasledningen
)
