Historia
Novgorod oli keskiajalla kaupunki ja sen alaisuuteen syntynyt valtio, ensin ruhtinaskunta, sitten vuodesta 1136 kauppatasavalta. Novgorodin alueella asui esi- ja varhaishistoriassa itämerensuomalaisia ryhmiä [Vladimir Afanasjev: Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia ]
. Myöhäisrautakaudella, aikaisintaan 600-luvulta ja viimeistään 900-luvulta alkaen, sinne ilmaantui myös itäslaavilaisia väestöjä. Tulokkaiden kieli ja kulttuuri syrjäyttivät vähitellen kantaväestön vastaavat.

Novgorod 1800-luvulla
Nestorin kronikan mukaan Novgorodin alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageilleinin ja alkoivat hallita itseään. Ajauduttuaan riitoihin he kuitenkin kutsuivat viikingit ja näiden ruhtinaan Rurik hallitsijakseen vuonna 862. Kertomuksen todenperäisyys on kuitenkin hyvin kiistanalainen: ainakaan Novgorodin kaupunkia ei Rurikin eläessä vielä ollut, sikäli kuin Rurik edes on todellinen henkilö. Arkeologisten tutkimusten perusteella kaupunki on perustettu 900-luvulla. Sen edeltäjä lienee ollut 'Riurikovo Gorodištšeksi' eli Rurikin muinaislinnaksi [http://arc.novgorod.ru/second.php3?menu=emain&content=article/eng/96-4.txt ]
nimitetty vanha mäkilinnoitus, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä suomalais-ugrilaiseksi että slaavilaiseksi katsottua esineistöä. On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi Holmgård olisi tarkoittanut tätä kohdetta.
Viikingeillä oli merkittävä rooli Novgorodin varhaishistoriassa. Vähitellen kaupunki kuitenkin ympäristöineen slaavilaistui kielellisesti ja kulttuurisesti. Keskiajalla Novgorod oli yksi Rutenian mahtavimmista kaupungeista. Se oli Kiovan Venäjänn toiseksi tärkein keskus Kiova jälkeen. Mongolien tuhottua Kiovan vuonna 1240 Novgorodin merkitys kasvoi, sillä se oli ainoa mongoleilta valloittamatta jäänyt venäläinen ruhtinaskunta. Siitä tuli myöhemmin yksi hansaliiton kaupan keskuksia, ja se torjui sekä Saksalaisen ritarikunnnan että ruotsalaisten hyökkäykset Aleksanteri Nevskin johdolla 1240–1242.
Novgorodissa valtaa pitivät kauppiaat, jotka kutsuttiin koolle yleiseen kokoukseen kelloa soittamalla. Siellä oli myös luku- ja kirjoitustaito levinnyt varsin laajalle. Novgorodilaisia keskiaikaisia tuohikirjeitä tunnetaan arkeologisina löytöinä satoja. Näiden joukossa on myös kaksi itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettua kirjettä. Novgorodia onkin pidetty yhtenä sydänkeskiaikaisen Euroopan kehittyneimmistä yhteiskunnista.
Novgorod taantui myöhäiskeskiajalla. Iivana III liitti kaupungin Moskovan ruhtinaskunnan alaisuuteen vuonna 1478.
'Uusilinna'
Karjalaiset ovat ilmeisesti toisinaan kutsuneet Novgorodia 'Uudeksilinnaksi', mikä vastaa suoraan kaupungin venäjänkielisen nimen merkitystä
[Haavio, Martti 1967: Suomalainen mytologia. WSOY: Helsinki, s. 230]. Esimerkiksi runossa Viipurin pamauksesta lauletaan: 'Ulvoit ukset Uuvenlinnan, vinkuit Viipurin veräjät...'
Katso myös
Lähteet