Historia
Vuosina 1050–1571 Nürnberg oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan merkittävimpiä kaupunkeja, jossa valtiopäivät ja hovi kokoontuivat Nürnbergin linnassa. Vuonna 1219 Saksan Fredrik IIin teki kaupungista keisarillisen vapaakaupungin. Augsburg ohella se oli merkittävä kauttakulkupaikka Italian ja Pohjois-Euroopan väliselle kaupalle.
1400- ja 1500-luvuilla Nürnberg oli saksalaisen renessanssin keskus. Vuonna 1525 Nürnbergistä tuli protestanttinen kaupunki. 30-vuotisen sodan jälkeen kaupunki hiipui, mutta nousi taas 1800-luvulla teollistumisen myötä. Saksan ensimmäinen rautatie Nürnbergistä Fürthiin avattiin vuonna 1835.
Natsi-Saksassa kansallissosialistisen puolueen kokoukset pidettiin Nürnbergissä, koska kaupunki muistutti natseja Saksan muinaisesta mahdista. Hitlern rakennutti Nürnbergiin Zeppelin-aukio. Valtiopäivätalo oli rakenteilla, mutta jäi kesken.
Olutkellarit
Nürnbergin alla sijaitsee hiekkakiviseen kallioon louhittuja kellareita, joita aikoinaan on käytetty oluen panemiseen ja säilytykseen. Myöhemmin kellarit menettivät merkityksensä valmistustekniikan kehittyessä.[http://www.felsengaenge-nuernberg.de/en/index.htm]
Nürnbergissä on sanonta: 'olut pelasti heidän henkensä'. Ilman näitä vanhoja olutkellareita olisi suuri osa Nürnbergin asukkaista kuollut toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa. Valtaosa Nürnbergistä pommitettiin maan tasalle. Kuitenkin todella vähän ihmisiä kuoli pommitusten aikana, sillä he olivat kaupungin alla olevien olutkellarien suojassa.

Nürnberger Lebkuchen
Paikalliset piparkakut (Nürnberger Lebkuchen) ovat saaneet EU:n nimisuojan.
Lähde