Nuraghe

Nuraghe on tornimainen kivirakennelma, joita rakennettiin Sardiniaassa haudoiksi pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella. Ei tiedetä varmasti, milloin nuragheja alettiin rakentaa, ei kuitenkaan ennen vuotta 6000 eaa; jonkin verran niitä luultavasti rakennettiin jo 3500-luvulla eaa Nuraghien rakentaminen oli runsaimmillaan pronssikaudella noin 1800-luvulta eaa alkaen; jotkin olivat käytössä vielä roomalaisten saapuessa saarelle noin vuonna 200 eaa Noin 1800–1500-luvuilla eaa tehtiin 'protonuragheja', jotka liittyivät Sardinian pronssikautisen Bonnanaro-kulttuurin B-vaiheeseen. Protonuraghet olivat ylhäältä katsottuina pyöreitä, soikeita, D-kirjaimen muotoisia, trapetsoideja tai suorakaiteita.

Nuraghien turviin on voitu paeta vihollista, mutta niitä on käytetty myös asuntoina. Näistä kartiomaisista rakennelmista on saanut nimensä tuolloin Sardiniassa vallinnut kulttuuri, josta käytetään nimitystä nuraghe-kulttuuri (tai vaihtoehtoisesti nuraghe-sivilisaatio).

Nuraghe Sardiniassa

Niiden rakentamisessa ei käytetty laasti, vaan rakenteen lujuus perustui tarkasti sommiteltuihin kivenlohkareisiin. Suurimmat tornit ovat halkaisijaltaan kymmenmetrisiä; korkeutta tornilla saattaa olla yli 15 metriä. Joissakin tapauksissa useita torneja on yhdistetty toisiinsa muurein, jolloin on muodostunut pieni linnoitus. Joidenkin tornien ympärille on myös aikoinaan kehittynyt asutusta. Niitä on rakennettu paikoin yksittäin, paikoin 'nuraghekyliksi'.

Nuraghien tapaisia hautoja on käytetty myös muilla Välimeren saarilla. Mallorcallalla ja Menorca on rakennettu kivistä pyramidimaisia naveta- ja talaiot-tyyppisiä hautoja. Korsikaltalta on löydetty torre-hautoja ja Pantelleria sesi-hautoja. Myös kreikkalaiset tholos-haudat muistuttavat rakenteeltaan nuragheja.

Sardiniasta on löydetty todisteita noin 7000 nuraghen olemassaolosta. Monet niistä ovat säilyneet hyvin näihin päiviin asti. Suurimpia nykyaikaan asti säilyneistä nuragheista ovat Su Nuraxi di Barumini ja Nuraghe di Sant'Antine.

Nuraghe

Aiheesta muualla