Historia
Nurmes mainittiin asutuspaikkana asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1556. Alueella on ollut asutusta arvion mukaan aikaisimmillaan toisen vuosituhannen ennen ajanlaskun alkua alussa. Kun alue siirtyi 1600-luvun alussa Ruotsille, alueen karjalaisetsta muuttivat Venäjälle. Nurmekseen muutti tämän jälkeen Savo ja Kainuusta nopeaan tahtiin uusia asukkaita.
Itsenäiseksi pitäjäksi
Nurmes oli pitkään
Pielisjärven seurakunnan kappeli. Nurmekseen kuului tällöin nykyisin itsenäiset kunnat
Rautavaara ja
Valtimo sekä osia
Juuasta ja Kuhmosta. Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna
1810 ja sai nykyiset rajansa vuonna
1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.
Kauppala perustetaan
Nurmeksen
kauppala perustettiin vuonna
1876.
[Nurmeksen kunta – historia ]
Kauppala rakennettiin lähes asumattomalle harjulle lähelle kirkonkylää. Kauppalan asemakaavan suunnitteli Julius Basilier. Asemakaavassa erityistä huomiota kiinnitettiin paloturvallisuuteen, mikä toteutettiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella.
Johtuen kauppalan pienestä pinta-alasta sen väkiluku ei ollut koskaan suuri. Vuonna 1972 eli ennen maalaiskunnan liittämistä Nurmeksen kauppalaan asukasluku oli 2 652. Kauppalan tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus sekä palvelut. Lisäksi kunnan asukaista moni oli opettaja tai muu virkamies, minkä johdosta kauppalasta käytettiin nimitystä 'herrojen kauppala'.
Ennen kuntaliitosta kauppalan poliittinen rakenne oli hyvin oikeistolainen.
1930-luvulla kunnallisvaaleissa eniten kannatusta sai Isänmaallinen kansanliike. Sodan jälkeen suosituimmat puolueet olivat Liberaalinen kansanpuolue sekä Kokoomus. Sen sijaan SKDL ei saanut koskaan yhtään valtuutettua kauppalan valtuustoon ennen maalaiskunnan liittämistä.
Kun maalaiskunta liitettiin kauppalaan, suurimpia puolueita Nurmeksessa ovat olleet siitä
lähtien Suomen keskusta ja SDP.
Kaupungiksi
Vuoden
1973 alussa Nurmeksen maalaiskuntaan liitettiin
Nurmeksen kauppala. Ennen kuntaliitosta
kauppalan ja
maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu
ja idässä Mikonsalmen silta. Nurmeksesta tuli kaupunki
1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli sama vaakuna kuin kauppalalla oli ollut.
Nurmeksen väkiluku nousi 1600-luvulta tasaisesti 1960-luvulle saakka. Nurmeksessa oli noin 1 700 asukasta 1700-luvun puolivälissä, noin 5 000 1800-luvun alussa ja 14 990 vuonna 1960 – Nurmeksen suurin asukasmäärä saavutettiin tuolloin.
Kyliä
Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kuikka, Kuohatti, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porokylä, Porosaari, Salmi, Saramo, Savikylä, Särkivaara, Ylikylä, Kuokanvaara, Kohtavaara, Egyptinkorpi ja Tolkee.
Nähtävyyksiä
- Bomban karjalaiskylä ja Bomban talo
- Jurttivaara, hiihtokeskus ja näköalapaikka, Höljäkkä
- Kohtavaara, näköalapaikka, Lipinlahti
- Konnanvaara, näköalapaikka, Höljäkkä
- Mujejärven retkeilyalue
- Peurajärven kalastusalue
- P.J. Hannikaisen muistomerkki, keskusta
- Pyssyvaaran näkötorni, Lipinlahti
- Puu-Nurmes Nurmeksen keskustassa
- Raesärkät, luonnonsuojelualue Länsi-Nurmeksessa
- Saramojoen, melontareitti ja kalastusalue
- Saramon Jotos, retkeilyreitti
- Suojärven luonnonsuojelualue ja lintutorni Saramolla.
- Vinkerlahden lintutorni, Nurmeksen keskusta
- Nurmeksen kirjasto
- Nurmeksen kirkko (Suomen 5. suurin)
Ystävyyskaupungit
Kuntayhteistyö
Nurmes ja
Lieksa ryhtyvät valmistelemaan teknisten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelukeskukseksi vuoteen 2009 mennessä.
[Karjalainen 28.11.2006]
Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Samalla kunnat käynnistävät kuntaliitosselvityksen. [Karjalainen 16.1.2007]
Tunnettuja nurmekselaisia
- P. J. Hannikainen, säveltäjä (s. 1854, Nurmes – k. 1924, Helsinki)
- Pertti Pakarinen, lääkäri, kirjailija, 'stressitohtori'
- Olli Tiainen, Suomen sodan (1808 - 1809) maineikas sissipäällikkö (s. 1770 Nurmes - k. 1833 Nurmes)
- Olga Koskikallio, näyttelijä (mm. Salatut Elämät)
- Esa Timonen, entinen maaherra, ministeri ja kansanedustaja
- Tyko Sallinen, taidemaalari
- Tarja Smura, Miss Suomi 1993
- Urho Peltonen, keihäänheittäjä ja olympiamitalisti
Lähteet
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
- Saloheimo, Veijo: Nurmeksen historia (Savon Sanomain kirjapaino Oy, 1953)
- Elsinen, Pertti (toim.): Nurmeksen kunnallishallinto 1865-1972 (Länsi-Savo Oy, 1984)
Nurmes
Nurmes
Nurmes
Nurmes
)
