Taide ja elämäntapa
Taide on sidoksissa aikansa elämäntapaan. Nykytaiteen rooliin kuuluu etsiä taiteen uusia ilmaisukeinoja ja esitellä niitä. Myös taiteessa on omia valtavirtauksia, sivujuonteita ja muoti-ilmiöitä siinä missä tieteissä ja millä muulla alalla tahansa. Joskus taiteessa on nähtävissä selvästi jokin vallitseva tyyli tai ilmaisutapa, mutta kaikkina aikoina näin ei ole.
Uusi tekniikka on muuttanut taidetta. Valokuva- video- ja mediataide ovat hakeneet paikkaansa pitkään ja alkaavat saada oman asemansa. Nykytaide ei ole tavallisesti puhdasta kuvaan (tai ääneen, tanssiin, näyttämötulkintaan) perustuvaa. Se on usein monialaista, ja teoksissa saattaa yhtyä useita niin perinteisiä kuin uusiakin taiteenaloja.
Foorumit
Nykytaiteella on instituutionsa siinä missä klassisella ja modernilla taiteellakin.
Kiasma
Kiasma on Helsingin Mannerheimintiellä sijaitseva nykytaiteen museo.
Kiasman perustamisen juuret ulottuvat 1930-luvulle asti. Vuonna 1939 perustettiin Nykytaide ry organisoimaan nykytaiteeseen keskittyviä näyttelyitä. Yhdistys toimi aktiivisesti 1950-luvulla juuri nykytaiteen näyttelyiden järjestämiseksi. Esimerkiksi yhdistys osallistui vuonna 1961 järjestetyn ensimmäisen Ars-näyttelyn järjestämiseksi. Vuonna 1964 se julistautui nykytaiteen museohankkeen tukijärjestöksi ja lopetti toimintansa vuonna 1990, kun Nykytaiteen museo perustettiin. Yhdistyksen toiminnan tärkein tavoite oli saavutettu.
Museo toimi aluksi Ateneum-rakennuksessa, mutta sai omat tilat Kiasman valmistuttua 1998ta. Nykytaiteen museo Kiasma on osa Valtion taidemuseo. Toukokuun 2006 alkuun mennessä Helsingin Nykytaiteen museossa Kiasmassa oli käynyt kaksi miljoonaa kävijää sen avaamisesta 1998 alkaen.
Tampereen nykytaiteen museo
Museo perustettiin vuonna 1966. Se toimii Museokeskus Vapriikin yhteydessä, joka sijaitsee entisen Tampellan tehdasalueella. Museo ilmoittaa tehtäväkseen Tampereen kaupungin yleisen taidekokoelman ja siihen sisältyvien julkisten veistosten ja muistomerkkien hoidon sekä museon oman kokoelman hoitamisen ja kartuttamisen.
Tampereella on toiminut myös vuodesta 2002 alkaen Willa Mac, jonka päätehtävänä on suomalaisen nykytaiteen esilletuominen.
Emma
Espoon taidemuseo
EMMA (
Espoo Museum of Modern Art = Espoon modernin taiteen museo) avattiin vuonna 2006. Museon näyttelytilat ovat Suomen suurimmat. EMMA sijaitsee Espoon Tapiolassa WeeGee-talossa.
Muita
Turun nykytaiteen museo on Ars Nova;. Se sijaitsee Aboa Vetus -museon yhteydessä. Ars Novassa on vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä sekä teoksia museon kokoelmista, joka koostuu muun muassa Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmasta.
Kuntsin modernin taiteen museo avattiin vuonna helmikuussa 2007 Vaasan Tullipakkahuoneella.
Lisäksi monet taidemuseott, taidehallit ja taidegalleriat esittelevät muun muassa nykytaidetta.
Tuontia ja vientiä
Nykytaide on tullut usein Suomeen ulkomailta, tavallisesti Länsi-Euroopasta tai Yhdysvalloista. Sitä on arvosteltu Eurooppa- ja Amerikkakeskeisyydestä, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen nykytaide on avannut tarkastelukulmia myös muihin maailmanosiin. Nykytaiteen uusia suuntauksia esitellään tavallisesti suurissa kansainvälisissä näyttelykatsauksissa, kuten Venetsian ja Sao Paulon biennaaleissa, Kasselin documentassa tai muissa vastaavissa.
Suomessa kansainvälisen taiteen suurehko näyttely- ja tapahtumasarja Ars on vuodesta 1961 esitellyt uusia nykytaiteen suuntauksia Helsingissä, sekä toisinaan myös Tampereella, Turussa ja Jyväskylässäkin. Taiteen kansainvälistymistä oli aluksi vaikea ymmärtää, koska kotimaisen kulttuurin päätehtäväksi nähtiin 1800-luvun lopulta aina 1950-luvulle kansallisen identiteetin rakentaminen ja taide painottui pitkään kansallisromantiikan ja kansallistunteen ylläpitoon.
Frame
Nykyisin suomalainen nykytaide on jatkuvassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja useat suomalaiset nykytaiteilijat ovat menestyneet kansainvälisen taiteen esitysfoorumeilla. Keskeiseen asemaan on tullut Helsingissä toimiva suomalaisen taideviennin tukisäätiö Frame.
Merkittävät kansainväliset taidepalkinnot, kuten Englannin Turner-palkinto pohjoismainen Carnegie Art Award, sekä Suomessa Ars Fennica arvioivat ja suuntaavat nykytaidetta.
Keinot
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana taiteiden väliset rajat ovat madaltuneet. Nykytaiteen piiri on laajentunut visuaalisten taide-esineiden esittämisestä moneen suuntaan avautuvaksi käsitteeksi, joka voi ottaa suhdetta lähes mihin tahansa inhimilliseen. Rajojen ylittäminen on yleistynyt.
Valokuvataide
Valokuvataiteen läpimurto osana nykytaidetta ajoittuu 1990-luvulle, jolloin valokuvateosten julkaiseminen moninkertaistui ja valokuvaus oli kuvataiteen merkittävissä yhteisnäyttelyissä vahvasti esillä. Uusi, koulutettu ja kansainvälistä kokemusta omaava valokuvataiteilijoiden sukupolvi astui esiin. Myös valokuvatekniikassa tapahtuneet uudistukset vaikuttivat. Värivalokuvauksen menetelmät kehittyivät ja digitaaliseen valokuvaukseen kohdistunut kiinnostus lisäsi yleisöpohjaa. Useat taidemaalarit, taidegraafikot, kuvanveistäjät ja performanssitaiteilijat alkoivat käyttää valokuvaa välineenään.
Video- ja mediataide
Mediataide käyttää hyväkseen sähköisiä viestimiä. Se yhdistelee perinteisiä taiteita, kuten maalaustaidetta, elokuvaa, musiikkia, videota ja performanssia liittäen niihin mediateknologioiden käytön. Tekniikka ja välineet ovat etusijalla näillä välinetaiteen aloilla.
Tila- ja ympäristötaide
Tila- ja ympäristötaiteessa teos ja sen ympäristö tai ympäröivä tila muodostavat kokonaisuuden. Tilataiteen ja ympäristötaiteen ero on siinä, että tilataidetta voi olla rajatuissa, rakennetuissa ympäristöissä, rakennusten sisällä tai ulkopuolella, kun taas ympäristötaide ottaa kokonaisvaltaisempaa suhdetta luontoon tai ihmisen luomaan ympäristöön.
Installaatio
Teosta, joka koostetaan löydetyistä (ransk. objet trouvé, engl. found art)ja valmiiksi tehdyistä esineistä (valmisesine engl. ready-made) sanotaan installaatioksi.
Installaatio on erityiseen tilaan tehtyä taidetta, joka käyttää tilan ominaisuuksia hyväkseen. Riippuen installaation kiinnitysalustasta tai sijaintipaikasta puhutaan lattia-, seinä- tai kattoinstallaatioista.
Installaatiot vetoavat usein moneen aistiin, sisältäen esineitä, kuvia, ääntä, tuoksuja ja liikkuvia esineitä. Installaatio voi koostua myös esimerkiksi televisiomonitoreista, jolloin puhutaan videoinstallaatiosta.
Käsitetaide
Käsitetaiteessa teoksen suunnittelu, tekoprosessi, tulkinta tai pelkkä idea on tärkeämpi kuin varsinainen materiaalinen ja lopullinen teos. Käsitetaideteokset voivat koostua esimerkiksi teksteistä, valokuvista ja muusta informaatiosta, jotka selittävät teosta.
Performanssi
Performanssi on yleisön edessä esitettävä taide-esitys, joka noudattaa ennalta laadittua suunnitelmaa, ja voi sisältää elementtejä tai muistumia eri taidemuodoista. Performanssi kehitettiin 1960-luvulla ja sen tavoitteena on visuaalisen ja ajatuksellisen kokonaisuuden luominen.
Yhteisötaide
Yhteisötaide on 1990-luvulta yleistynyt taiteen suuntaus, jossa taidetta tehdään jonkin yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Yhteisötaide toteutetaan yleensä projekteina, tapahtumina tai työpajoina. Taiteilija on tapahtuman, teoksen tai ilmiön tuottaja tai ohjaaja.
Tulevaisuus
Nykytaide on kehittynyt pienistä avantgardetaiteen kokeiluista lähes teollisuuden kaltaiseksi toiminnaksi. Nykytaiteen piirissä oleva koulutus on lisääntynyt ja nykytaiteen museot, taidegalleriat ja taidemarkkinat houkuttelevat lisääntyviä yleisömääriä.
Vaikka nykytaiteen foorumit ja keinot näyttävät tänään melko vakiintuneilta, ainoa varma asia, joka länsimaisen nykytaiteen tulevaisuudesta voidaan sanoa, on sen muutos.
Theodor Adorno (1969):
Katso myös
Aiheesta muualla
Zeitgenössische Kunst
Samtida konst
)
)
)
)
)
)
)
