Mikäli ohituskaistojen kohdalla vastakkaisten ajosuuntien välillä on kaide, puhutaan silloin keskikaidetiestä. Tämä rakenne kohentaa liikenneturvallisuutta estämällä ajoneuvon ajautumisen vastaantulevien kaistalle.
Hyvin usein ohituskaistat on rakennettu ylämäkiin jolloin raskaan liikenteen ajonopeudet ovat hitaimmillaan, henkilöautojen kuljettajat saavat ylläpidettyä tasaisen nopeuden ohittamalla raskas liikenne näissä kohdissa.
Ohituskaistatie toimii tarkoituksen mukaisella tavalla mikäli liikenne ei ole liian vilkasta. Lahden ja Heinolalln välillä kulkeneella moottoriliikennetieä kokeiltiin ennen sen muuttamista moottoritieksi ohituskaistoja. Käytännössä ratkaisu oli epäonnistunut sillä tie oli lähes aina ruuhkainen ja ohituksesta palaavat autot aiheuttivat ohituskaistan loppupäässä vaarallisia tilanteita ja haitariliikennettä yrittäessään takaisin täynnä autoja olevalle varsinaiselle ajokaistalle.
Käytännössä tilanne viikonloppuruuhkissa oli se että ohituskaistan alkaessa autojono jakaantui kahdeksi jonoksi jotka taas parin kilometrin päässä täytyi saada yhdistetyksi. Koska molemmat kaistat olivat autoja täynnä ja usein ohituskaistalla ajonopeus kiihdytettiin niin suureksi kuin tilanne salli oli tämä erityisen riskialtista. Mitään käytännön aikasäästöjä ei näissä kyseisissä tapauksissa ohituskaistoilla saatu. Kun väliä rakennettiin moottoritieksi oli ohituskaistat poistettu jo käytöstä turvallisuussyistä.
Termi ohitustie on toinen, yleisemmin puhekielessä käytetty muoto ohikulkutielle eikä viittaa ajoneuvojen ohittamiseen, vaan se on peräisin ajalta, jolloin Suomen tieverkkoa parannettiin niukkojen määrärahojen puitteissa lyhyin, ruuhkaiset taajamat kiertävin osuuksin. Päätieverkon uudistamisen edettyä useat näistä ohitusteistä ovat nykyisin osa moottoritieverkostoa, kuten esimerkiksi Lahden ohitustie.
