www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-07-17
  Tänne linkitetyt sivut 
Voltaire
Kari Uoti
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Prosessioikeus
Syyttömyysolettama
Luokka: oikeustiede oikeuslaitos Ihmisoikeudet Prosessioikeus

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on tullut ilmaisuna osaksi Suomen lakikieltä Suomen liittyessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990. Kyseessä on termin fair trial käännös Suomeksi.

Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla määrittää ne asiat joista päätettäessä jokaisella tulee olla oikeus saada asiansa käsitellyksi nimenomaan tuomioistuimessa ja, että menettelyn siellä tulee olla oikeudenmukainen.

6 artiklan 1 kappale kuuluu seuraavasti:

 Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
 1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen 
 ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa 
 ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan 
 ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. 
 Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan 
 kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen 
 yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden 
 vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen 
 niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman 
 välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi 
 oikeudenmukaisuutta.

Artiklan 2. kappaleessa säädetään ns. syyttömyysolettamasta

 2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, 
 kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

Artiklan 1. kappaleessa on vain pääkohdat seikoista, jotka oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu (laillinen ja riippumatron tuomioistuin, oikeudenkäytön julkisuus). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältö onkin jätetty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön varaan. Kuitenkin artiklan 3. kappaleessa on säädetty vähimmäisoikeuksista, jotka rikoksesta syytetylle on taattava.

 3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
 a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen 
 kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
 b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
 c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa 
 oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan 
 saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden 
 niin vaatiessa;
 d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan 
 häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja 
 kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut 
 todistajat;
 e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa 
 käytettyä kieltä.

Suomen vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin otettiin myös Suomen kansalliseen perusoikeusluetteloon. Nykyisin säännös on Perustuslain 21 §:ssä joka kuuluu seuraavasti:

 21 §.  Oikeusturva.  Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti 
 ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai 
 muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva 
 päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
 Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea 
 muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet 
 turvataan lailla.

Suomen Perustuslain 21 § on soveltamisalaltaan laajempi kuin ihmisoikeussopimuksen 6 artikla. Ihmisoikeussopimuksen määritelmää oikeuksista ja velvollisuuksista päätettäessä on tulkittu siten, ettei siihen kuulu esim. kaikki virkamiesoikeudelliset asiat tai veroasiat.

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.