Okkultismin määritelmä
Okkultismina voidaan pitää sellaista henkistä oppia ja toimintaa, jonka sisältöä tai menetelmiä ei ole päästetty yleiseen tietoon. Sanalla esoterismi on hyvin samankaltainen merkitys, ja usein niitä käytetään synonyymeina. Okkultismilla voidaan viitata mihin tahansa salassa harjoitettuun maagiseen tai yliluonnolliseen taitoon, kun taas esoteerinen sisältää ajatuksen erityisestä pelastavasta tiedosta (gnosisn) tai yksilön sisäisestä muutoksesta (illuminaatio, valaistuminen)[http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=12].
Yleensä okkultismilla ymmärretään melko laveaa joukkoa oppeja ja menetelmiä, joiden avulla niiden harjoittajat yrittävät salatun tiedon ja taidon, esimerkiksi magia, avulla käyttää hyväkseen yliluonnollisia voimia tai päästä yhteyteen tuonpuoleisen kanssa. Perinteisesti okkulttista tietoa on voinut saada salaseuroissa tai jonkin mestarin oppilaana (eli adeptina)[http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=12],
mutta nykyään aiheeseen on mahdollista perehtyä melko hyvin myös okkulttisen kirjallisuuden avulla.
Okkultismin harjoittajat puhuvat yleisesti ”okkulttisista tieteistä”, vaikka okkulttiset opit eivät täytä tieteen tunnusmerkkejä, kuten tiedon julkisuutta. Okkulttiset käsitykset eivät usein ole yhtäpitäviä tieteen käsitysten kanssa, vaan ne perustuvat okkulttisiin periaatteisiin ja usein myös yksilökohtaisiin kokemuksiin.
Eräs teosofinen määritelmä okkultismista on, että se on ”erilaisista lähteistä koostuva maailmankuva, jonka jokainen sen harjoittaja itse kokoaa itselleen. Okkultisti pyrkii tutkimaan maailmaa yliaistillisin keinoin, sitten kun on kehittynyt luomansa maailmankuvan tavoitteiden mukaiseksi”.[Teosofia.et ]
Okkultisti pyrkii ymmärtämään todellisuutta ja löytämään sen lainalaisuudet.
Teosofinen määritelmä
Teosofiassa okkultismi on jaettu kahteen luokkaan, ”salaisiin tieteisiin” ja ”salatieteeseen” ja joista vain viimeksi mainittua pidetään todellisena okkultismina. Salaisiin tieteisiin kuuluvia asioita ovat muun muassa maagiset ilmiöt, unien tulkinta, tähdistäennustaminen, numerologia, kabbala, gematria sekä lukuisat muut ilmiöt. Varsinainen salatiede taas on siveellisillä perusteilla tapahtuvaa maailman, henkimaailman ja niin sanotun hengenmaailman tutkimista viisaan Mestarinn johdolla käyttäen välineinä itsessään kehitettyjä yliaistillisia kykyjä.
Historia

Alkemistisia hahmoja jotka Nicholas Flamelinsa määräsi kaivertamaan hautaholvi
. Grillot de Givryn jäljentämänä ”Noituus”, ”Magia” ja ”Alkemia”
Okkultismin alku voidaan tieteen kannalta nähdä varhaisten metsästäjä-keräilijäkulttuurien shamanismilssa, jossa shamaanin tiedot ja taidot siirtyivät suullisesti hänen oppilaalleen. Muinoin muun muassa
egyptiäisiä pappeja ja kaldealaisia
maageja on pidetty salaisen tiedon haltijoina.
Antiikin aikana etenkin
ennustaminen oli yleistä. Kirjoitetut tiedot periytyivät renessanssin ajan Eurooppaan pääosin arabialaisten tekstien kautta.
[humnet.ucla.edu ]
Näistä etenkin vuonna
1471 latinaksi käännetty
Corpus Hermeticum vaikutti käsitykseen magiallisuudestan
jumala, erotuksena
keskiajan mustaan magiaan. Vuonna
1492 Espanja ja
Portugali karkottivat
juutalaiset maasta, minkä seurauksena myös monet esoteeriset ideat levisivät muualle Eurooppaan.
Kirkko suhtautui okkultismiin, etenkin noituuteen välillä hyvinkin ankarasti, ja tämä ilmeni etenkin keskiajan jälkeen noitavainoina. Sen sijaan astrologisia symboleja on sisällytetty myös osaksi varhaisia kirkkorakennuksia, ja muun muassa alkemia säilyi pitkään hallitsijoiden suojeluksessa. Tieteen ja alkemian tiet erosivat lopullisesti vasta 1700-luvun loppupuolella.
1700-luvulla okkultismi teki Euroopassa uutta tuloaan muun muassa ruusuristiläisyyden muodossa, ja 1800-luvullann se tuli suuren yleisön ulottuville etenkin Eliphas Lévi ja H. P. Blavatskyn teosten myötä. Tieteen kehittymisen myötä syntyi myös lukuisia okkulttiseen perinteeseen pohjautuvia käsityksiä, joista suuri osa on myöhemmin luokiteltu näennäistieteiksi.
Okkultismi nykyään
Okkultismin perinne eli pitkään suppeissa alakulttuureissa, kuten spiritualismissa, antroposofiassassa,
teosofia ja parapsykologiassa, mutta viime vuosikymmeninä kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut
[Harri Heino - Mihin Suomi tänään uskoo, WS Bookwell Oy, 2002].
1900-luvulla syntyneistä okkulttisista liikkeistä tunnetuimpia ovat
wicca ja
satanismi, ja nykyään myös monet vanhimmat salatieteet, kuten
astrologia, ovat suosittuja. Nykyinen okkultismi sisältää oppeja melko laajalta alueelta, mutta suuri osa okkultismin käsitteistä on kaikille okkulttisille suuntauksille yhteisiä.
New Age -liikkeen esoteeris-okkultistinen traditio on saanut vaikutteita muun muassa
uusgnostilaisuudesta. Länsimaiseen okkultismiin vaikuttaneita tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi
Corpus Hermeticum,
Kuningas Salomon avain,
Mutus liber,
De occulta philosophia,
Atalanta fugiens ja kabbalistien
Zohar.
Salaisten tieteiden ja menetelmien katsotaan usein okkultistien piirissä, esimerkiksi teosofiassa, olevan jumalallista alkuperää ja paljon ihmiskunnan historiaa vanhempaa tietoa. Etenkin useissa okkulttisissa salaseuroissa painotetaan okkulttisen tiedon tärkeyttä ja totuusarvoa sillä, että se on säilynyt pienessä piirissä muuttumattomana ja muilta varjeltuna sukupolvelta toiselle.
Okkulttisia oppeja
Okkulttisia oppeja niiden harjoittajat nimittävät usein myös hermeettisiksi tai esoteerisiksi tieteiksi. Okkultismiin liittyviä käsityksiä ja oppeja ovat muun muassa spiritualismi, okkulttinen symboliikka ja kabbala. Länsimainen okkultismi on saanut paljon vaikutteita teosofisesta liikkeestä, jonka vaikutuksesta siihen ovat vakiintuneet käsitykset ihmisen sisäisen olemuksen monikerroksisuudesta, karmasta, jälleensyntymisestäaa ja henkisestä kehityksestä. Okkultismissa käytetään hyväksi myös matematiikka ja geometriaa. Muun muassa alkuluvut, pii ja ympyrän neliöiminen ovat olleet okkultistien mielenkiinnon kohteina yhtä lailla kuin tieteenkin. Esoteerisuus korostaa pääsyä salaiseen pelastavaan tietoon eli gnosikseen. Se voi koostua yleisesti tunnetuista symbolisista järjestelmistä kuten astrologia, kabbala tai tarot. Niiden lisäksi on olemassa salaisia tai vihkiytymättömiltä varjeltuja tekniikoita, kuten sisäinen alkemia tai teurgia.
Perinteisesti länsimaiseen okkultismiin on luettu kuuluvaksi neljä okkulttista tiedettä: astrologia, numerologia, alkemia ja magia. Itämaiseen okkultismiin kuuluvat muun muassa mystiikkafilosofia, jooga, I Ching ja Feng shuilainen. Heprea numerologia eli gematria sekä Tarot kuuluvat myös okkulttisiin menetelmiin.
Okkulttiset periaatteet
Okkultisti pyrkii tutkimaan todellisuutta tai vaikuttamaan siihen okkulttisten periaatteiden kautta, joita okkultisissa tieteissä ovat esimerkiksi ”samanlainen parantaa samanlaista” (homeopatia), ”niin ylhäällä kuin alhaalla” (magia) tai ajatus kaikkeuden perusvoimista eli prinsiipeistä, joiden fyysisiä vastaavuuksia voidaan etsiä ja käyttää hyväksi halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi ilmiömaailmassa.
Okkulttiset symbolit
Okkultismissa yleisesti käytettyjä tunnuksia ovat kolmio, neliö ja ympyrä sekä näiden erilaiset muunnelmat ja niitä vastaavat luvut. Numero 7 on okkultismissa kuten monissa uskonnoissakin pyhä luku. Sen katsotaan muodostuvan kahdesta osasta, 4 + 3 = 7, jolloin luku neljä edustaa fyysisyyttä, maata ja elementtejä, ja kolme henkisyyttä ja jumalallisuutta. Myös viisikantaaa, Daavidin tähteä, silmää ja hakaristiä käytetään paljon.
Eläinradan merkkien lisäksi käytetään myös muita eläinsymboleita, kuten kotka, lohikäärme sekä käärme, joka yleensä on viisauden vertauskuva. Muinaisilta egyptiläisiltä nykyiseen okkultismiin on lainautunut ankh eli silmukkaristi ja kabbalisteilta tetragrammaton eli jumalan nelikirjaiminen nimi. Kaikilla symboleilla voi kuitenkin olla useita eri merkityksiä, jotka eivät helposti avaudu asiaan perehtymättömälle. Länsimaisten okkultistien mukaan symboleja voidaan tulkita seitsemän eri ”avaimen” avulla.
Katso myös
Lähteet
Lähdeviitteet
Kirjallisuutta
- Pekka Ervast - Nostradamus ja Cagliostro: ranskalaista okkultismia, 2003. ISBN 952-9603-36-1
- H. P. Blavatsky - Käytännöllinen okkultismi, 2002. ISBN 952-5132-32-3
-
-
-
-
Aiheesta muualla
Englanniksi