Elämä ja ura
Ahonen oli merkittävä elokuvanäyttelijä, jonka ura eteni hitaasti, sillä hän eli ja työskenteli 1950-luvulla Tampereella. Olavi nousi kansan tietoisuuteen Riitaojan roolilla elokuvassa Tuntematon sotilas. Ahonen ei ehtinyt valitettavasti näytellä sankarin rooleja.
Ahosen ensimmäinen elokuvarooli oli poika-Nieminen elokuvassa Niskavuoren Aarne (1954). Olavi Ahonen oli myös mukana elokuvissa Elokuu (pikkurooli kyläläisenä), Virtaset ja Lahtiset (Pena, pärinäpoika), Pojat (sotilaspastori Pisa) ja Pinsiön parooni (Toivo Topi Moisio). Olavi Ahonen esitti Kankaanpään Elkkua elokuvassa Akseli ja Elina (1970), mikä on Tuntemattoman jälkeen hänen ehkä merkittävin rooli. Kuitenkin Ahonen oli silloin vielä kovasti teatterimies, eikä elokuvarooleja kertynyt vielä kovinkaan paljoa. Teattereissa Ahonen sopi muistaa monipuolisena verbaalikkona, joka kirjoitti vanhoja iskelmiä ja muita laulutaiteen helmiä uusiksi. Hän nimitti Pyynikin kesäteatteria 'Setäteatteriksi'.
Riitaojan rooli on myös Ahosen tunnetuimpia esityksiä. Hän esiintyi Joensuun kaupunginteatterissassa ja Jyväskylän Työväenteatteri, missä hän tapasi kollegansa, tulevan vaimonsa Rauni Ikäheimon. Tuore aviopari kiinnitettiin teatterinjohtaja Eino Salmelaisen johdolla vuonna 1951 Tampereen Työväen Teatteriin, ja vuonna 1967in Helsingin Kaupunginteatteri ja aviopari muuttikin silloin myös sen uudisrakennukseen. Hän näytteli myös Pyynikin kesäteatterin Tuntematon sotilas-näytelmässä vuosina 1961-1967 esittäen Honkajokea ja Riitaojaa. Olavi Ahonen oli monien muidenkin näyttelijöiden lisäksi kiinnitettynä TelevisioTeatteriin 1970-luvulla.
Myöhemmin Ahonen tuli tunnetuksi etenkin Spede Pasasen Uuno Turhapuroa -elokuvista, joissa hän esitti Uunon isää Hugo Turhapuro, ja hän esiintyi myös muissakin Spede-elokuvissa, kuten elokuvissa Noin 7 veljestä, Speedy Gonzales – Noin 7 veljeksen poika;, Hirttämättömät ja Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit, ja hänelle kertyi yhteensä 13 Spede-elokuvaa. Ohjaaja Ere Kokkonen ja näyttelijä Vesa-Matti Loiri ovat jälkeenpäin muistelleet, että Uunon isän rooliin ei kukaan muu näyttelijä olisi sopinut yhtä hyvin kuin Ahonen.
Ahosen muistettavia teatteriosia olivat mm. Boni Mustalaisruhtinattaressa, Simeoni Seitsemässä veljeksessä, Nummisuutareiden Topias Tuomaanpoika sekä Sotamies Jokinen.
Ahonen teki elokuvissa enimmäkseen pikkurooleja, mutta elokuvassa Viimeinen savotta hänellä oli jo toinen päärooli. Myös elokuvassa Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla hänellä oli toinen päärooli. Tv-elokuvassa Tuomas Murasen rikos hänellä oli pääosa.
Hän teki myös suuren joukon sivurooleja Yleisradion kuunnelma-sarjassa 'Knalli ja sateenvarjo', lukuisimpana eteisvahtimestari Mr. Matthews. Ahonen esiintyi myös Speden tuottamassa Robin Hoodissa. Rooleja alkoi sadella silloin, kun Ahonen muutti Helsinkiin.
Ahonen esiintyi myös elokuvassa Viimeinen savotta Einari Mättönä sekä elokuvassa Täällä Pohjantähden alla Ahonen esitti punakaartilaista, Lauri 'Late' Kiviojaa.
Television puolella Ahosen tunnetuimpia töitä olivat vankikarkurin rooli Valehtelijoiden klubi -viihdeohjelmassa (1981-1983) sekä kauppias Matikaisen rooli Ruusun aika -draamasarjassa (1990-1991). Lisäksi Ahonen esiintyi pääosassa kiitetyssä tv-elokuvassa Tuomas Murasen rikos (1994). Ahonen oli myös tunnettu urastaan teatterissa. Viimeisenä työnään hän esiintyi televisiota varten tehdyssä elokuvassa Siivoton juttu. Hän esiintyi arkistomateriaalin muodossa elokuvassa Uuno Turhapuro – This Is My Life; (2004).
Ahonen esiintyi yhteensä 65 elokuvassa, televisiosarjassa ja tv-elokuvassa. Olavi Ahonen on myöhemmin noussut merkittäväksi näyttelijäksi.
Filmografia
TV-elokuvat
- Armoton ammattilainen (1965)
- Ystävykset (1969)
- Paluu (1969)
- Irti maasta (1990)
- Tuomas Murasen rikos (1994)
TV-sarjat
Radiokuunnelmat
Teokset
- Valokiilassa näyttelijä (1988) Yhdessä Pirkko Kosken kanssa.
Lähteet
- Antti Litja - Mies joka oppi sanomaan ei
Aiheesta muualla
