Ydinvoimalaitosyksiköt
Olkiluoto-1
Historia
Olkiluoto-1 ja -2 ovat ASEA-Atomin (nykyään osa Westinghousea)
1970-luvun lopulla toimittamia
kiehutusvesireaktoreita. Tuolloin ruotsalainen ydinalan osaaminen oli maailman huippua, tästä esimerkkinä pääkiertopumppujen sijoitus suoraan painesäiliön reuna-alueelle, jolloin reaktorisydämen jäähdytyskiertoon ei tarvita ulkoisia putkiluuppeja. Laitosten alkuperäinen teho oli 660 MWe, josta sitä on nostettu useiden vaiheiden jälkeen nykyiseen tehoon (1984: 710 MWe, 1998: 840 MWe, 2006: 860 MWe). Tehon nostot on mahdollistanut turpiinitekniikan modernisointi ja reaktorin lämpötehon kasvattaminen kehittyneen tekniikan myötä. Laitosyksiköiden kokonaishyötysuhde on noin 34%.
TVO uusii molempien laitosten matalapaineturpiinit vuoden 2010 ja 2011 vuosihuolloissa, kuten myös ykkösyksikön generaattorin. Hyötysuhde paranee muutosten seurauksena noin prosentin, jolloin samalla reaktorin tuottamalla lämpöteholla saadaan tuotettua 25 MW enemmän sähkötehoa.
[, TVO, TVO uusii OL1- ja OL2-laitosyksiköiden matalapaineturpiinit]
Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia.
Laitosyksiköllä sattuneet INES-2 luokan tapahtumat:
- 1985 Ulospuhallusjärjestelmän ohjausjärjestelmän viat
- 1989 Metallijauhetta säätösauvakoneistossa ja primääripiirissä
Reaktori
Reaktori koostuu painesäiliöstä, jonka sisällä on polttoaine, säätösauvat, vedenerotin ja höyrynkuivain. Vesi pumpataan syöttövesipumpuilla reaktoriin, jossa se kiertää pääkiertopumppujen aikaansaamassa pääkiertovirtauksessa. Veden kiertäessä reaktorisydämen läpi osa siitä höyrystyy ja kulkee vedenerottimen sekä höyrynkuivaimen kautta turpiinille veden palautuessa takaisin pääkiertovirtaukseen. Reaktorisydän koostuu 121 säätösauvasta ja 500 polttoainenipusta, joissa on uraania noin 90 t. Reaktorin teho säädetään säätösauvoilla ja pääkiertopumpuilla. Tarvittaessa
ketjureaktio voidaan nopeasti pysäyttää tekemällä pikasulku (alle 4 s), joka nostaa säätösauvat reaktoriin vedellä, joka on paineistettu typen avulla. Normaalisti säätösauvoja siirretään sähkömoottoreilla. Jos säätösauvat eivät toimi lainkaan voidaan ketjureaktio silti pysäyttää pumppaamalla boorihappoa sisältävää vettä reaktoriin, jolloin neutronit absorpoituvat booriin.
| Tietoja reaktorista
|
|
| Reaktorin lämpöteho
| 2500 MW
|
| Höyrynvirtaus
| 1260 kg/s
|
| Käyttöpaine
| 70 bar
|
| Syöttöveden lämpötila
| 185 °C
|
| Tuorehöyryn lämpötila
| 286 °C
|
| Polttoainenippujen määrä
| 500
|
| Polttoainesauvoja nipussa
| 91-100
|
| Polttoainenipun massa
| 292-331 kg
|
| Uraanin kokonaismassa
| n. 90 t
|
| Säätösauvojen lukumäärä
| 121
|
Turpiinilaitos
Turpiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturpiinista ja neljästä matalapaineturpiinista, kaikki turpiinit ovat kaksivirtaustyyppisiä. Höyry paisuu ensin korkeapaineturpiinissa, josta se kulkee välitulistimille. Kosteudenerottimissa erotetaan höyrystä vesi ja välitulistimissa tulistetaan höyry, jonka jälkeen se paisuu matalapaineturpiineissa lauhduttimen paineeseen. Lauhduttimessa höyry tiivistyy vedeksi, jonka jälkeen se pumpataan lauhdepumpuilla kolmen matalapaine-esilämmittimen lävitse edelleen syöttövesipumpuille. Syöttövesi kulkee vielä kahden korkeapaine-esilämmittimen lävitse ennen saapumistaan reaktoriin. Tehoajolla turpiinissa kiertää kaikkien kiehutusvesilaitosten tapaan reaktorin neutronisäteilyssä aktivoitunut höyry ja turpiini ei ole luoksepäästävissä.
| Tietoja turpiinilaitoksesta
|
|
| Tuorehöyryn paine
| 67 bar
|
| Tuorehöyryn lämpötila
| 283 °C
|
| Välitulistushöyryn paine
| 6,5 bar
|
| Välitulistushöyryn lämpötila
| 250 °C
|
| Kierrosluku
| 3000 rpm
|
| Lauhduttimen paine
| 0,05 bar
|
| Jäähdytysveden määrä
| 29500 kg/s
|
| Jäähdytysveden lämpötilan nousu
| 13 °C
|
Olkiluoto-2
Historia
Olkiluoto-2 on lähes identtinen kuin Olkiluoto-1 muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitosyksikön teho nostettiin 860 megawattiin vuonna 2005 modernisoimalla turpiinitekniikkaa.
Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia.
Ainoa laitosyksiköllä sattunut INES-2 luokan tapahtuma:
- 1991 Kytkinlaitospalosta aiheutunut ulkoisten sähköverkkojen menetys
Olkiluoto-3
- Katso myös Eurooppalainen painevesireaktori
Historia
Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokselle aloitettiin 12. elokuuta 2005
Olkiluoto-3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmistuessaan reaktori on myös sähköteholtaan suurin, 1600 MWe. Voimala on kehitetty ranskalaisten N4 (entinen Framatome ANP) ja saksalaisten Konvoi-painevesilaitosten kokemuksia hyödyntäen. Se edustaa niin kutsuttua kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa. Laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo käytössä olevaan tekniikkaan, mutta sen energiataloutta, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty. Reaktorissa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään matkustajalentokoneen törmäys. Valmistuttuaan voimala työllistää noin 200 henkeä.
Rakennustyömaa
Reaktorin rakennustöistä vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva. Suoria alihankkijoita ja toimittajia Olkiluoto-3:n työmaalla on 42 maasta yhteensä noin 1 500. Näistä yli 600 on suomalaisia. Työmaa työllisti keväällä 2007 noin 1 200 henkeä, joista noin puolet olivat suomalaisia;
Rahoitus
Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa, mutta arvio on sittemmin noussut 3,7 miljardiin. Osakkeenomistajien odotetaan rahoittavan hankkeesta noin 20–25 %. Suurin osa muusta rahoituksesta järjestettiin 1,95 miljardin euron syndikoidulla luotolla saksalaisesta pankista. Areva on saanut 610 miljoonan euron vientituen rakennushankkeelle.[ }}] Ranskan vientitakuulaitos antoi 570 miljoonan euron takauksen TVO:n lainalle, josta Greenpeace ja EREF tekivät kantelun Euroopan komissiolle väittäen sen pienentäneen rahoituskustannuksia EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Euroopan komissio tutki asian lokakuussa 2006 aloittamassaan tutkimuksessa ja totesi väitteen perättömäksi, koska takaukset eivät olleet alle markkinahintojen.[ }}] Laitostoimittajan valintaan tai hankkeen toteuttamiseen takaus ei vaikuttanut, sillä näitä rahoitusjärjestelyjä ei ollut ennen päätöksentekoa.[ }}] Ympäristöjärjestö Greenpeace moitti komission päätöstä tuoreeltaan.
Viivästyminen
Voimalan valmistuminen on viivästynyt useampaan otteeseen. Kaupallisen sähköntuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2011 eli kaksi vuotta suunniteltua myöhemmin.[ }}]
Voimalan rakentamiseen liittyviä laatupoikkeamia oli toukokuuhun 2007 asti raportoitu noin 1500, joista selvittämättömiä poikkeamia oli tuolloin noin 600.
Ympäristöjärjestöjen kritiikki
Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut hanketta ja pitää rakentamisessa käytettyjä osia laaduttomina. Säteilyturvakeskuksen mukaan suurin osa laatupoikkeamista on pieniä eikä vaadi korjausta, vaan laskelmat tai lisätestaus riittää. Greenpeace on myös syyttänyt TVO:ta väärän tiedon levittämisestä hankkeen suhteen. TVO ja STUK ovat kiistäneet Greenpeacen syytökset ja pitävät niitä perättöminä.
Reaktori
Painevesilaitoksessa reaktorissa oleva vesi ei kiehu vaan kuumentunut primääripiirin vesi höyrystää sekundääripiirin vettä höyrystimissä, jotka ovat U-putkityyppisiä lämmönvaihtimia. Primääripiiri koostuu reaktorista ja paineistimesta, sekä neljästä pääkiertopiiristä, joissa kussakin on pääkiertopumppu, höyrystin ja tarvittavat putkistot. Reaktorin pikasulku voidaan tehdä pudottamalla säätösauvat tai pumppaamalla booripitoista vettä reaktoriin.
| Tietoja reaktorista
|
|
| Reaktorin lämpöteho
| 4300 MW
|
| Primääripiirin virtaus
| 22250 kg/s
|
| Käyttöpaine
| 155 bar
|
| Reaktoriin tulevan veden lämpötila
| 295,9 °C
|
| Reaktorista lähtevän veden lämpötila
| 327,5 °C
|
| Polttoainenippujen määrä
| 241
|
| Polttoainesauvoja nipussa
| 265
|
| Polttoainenipun massa
| 735 kg
|
| Uraanin kokonaismassa
| n. 128 t
|
| Säätösauvojen lukumäärä
| 89
|
Turpiinilaitos
Siemensin valmistama turpiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturpiinista ja kolmesta matalapaineturpiinista[ }}], muuten prosessi on hyvin samankaltainen kuin kahdella aikaisemmallakin laitosyksiköllä. Esilämmittimiä on enemmän kuin vanhemmilla laitoksilla. Painevesilaitoksen turpiini on luoksepäästävissä myös käytön aikana, koska primääripiirin aktivoitunut vesi kiertää ainoastaan reaktorirakennuksen sisällä.
| Tietoja turpiinilaitoksesta
|
|
| Tuorehöyryn paine
| 75,5 bar
|
| Tuorehöyryn lämpötila
| 290 °C
|
| Tuorehöyryn massavirta
| 2443 kg/s
|
| Välitulistushöyryn paine
| 9,5 bar
|
| Välitulistushöyryn lämpötila
| 278 °C
|
| Kierrosluku
| 1500 rpm
|
| Lauhduttimen paine
| 0,03 bar
|
| Jäähdytysveden määrä
| 57000 kg/s
|
Muut voimalaitoksen toimintaan liittyvät rakennukset
Voimalaitosalueella sijaitsee myös käytetyn polttoaineen varasto, jossa on vesialtaissa varastoituna kulunut polttoaine odottamassa loppusijoitusta. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastoilla pakataan voimalaitoksilla syntynyt jäte betoniarkkuihin ja viedään välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan loppusijoitusluolaan.
Vierailukeskus
Voimalaitoksen lähellä sijaitsee vierailukeskus, jossa voi käydä tutustumassa ydinsähkön tuotantoon.
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla
)
