Historia
Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin olympiakisojen perinteeseen. Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa on ollut mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu, ammunta ja yleisurheilu ( soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).
Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.
Olympiakisojen taidekilpailut
Vuosina 1912-1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä taidekilpailuja. Ne olivat alun perin olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus. Mitaleita jaettiin urheilun innostamille taideteoksille. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide ja graafinen taide sekä kuvanveisto.
Taidekilpailuista luovuttiin vuonna 1954, koska taiteilijat pyrkivät ammattilaisuuteen, kun taas olympiakisoihin osallistuvilta urheilijoilta vaadittiin amatööriyttä. Vuodesta 1956 tilalle tuli olympiakisojen kulttuuriohjelma.
Osallistumisoikeus
Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella KOK:n jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.
Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat aikaisemmin osallistua vain amatöörit, ts. kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.
Olympialaiset symbolit
Olympiarenkaat
Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi. Renkaat eivät kuitenkaan edusta jotain tiettyä maanosaa, vaan maanosia yleisesti, sillä renkaat voidaan kuvata myös yksivärisinä.
Renkaiden symboliikasta on myös muita tulkintoja:
- Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
- Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
- Renkaat kuvaavat de Coubertin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).
Olympia lipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansojaideniden, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtio lipuista.
Olympiatuli
Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatulin sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympia lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Tuli kuljetetaan kisapaikalle siten, että sen reitti kulkee kaikkien niiden kaupunkien kautta, jossa olympialaiset on aikaisemmin pidetty. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.
Olympiamotto
Citius, altius, fortius, latinan kielen sanat, jotka tarkoittavat nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin
Olympiakisojen voittajat saavat kunniakirjan ja mitalin, ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisensensen ja kolmas pronssi. Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.
Mitalitilastoja
Menestyneimmät urheilijat
Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat
Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat
Eniten kultamitaleja peräkkäisissä kisoissa
Gerevichin saavutuksen tekee ainutlaatuiseksi se, että häneltä jäivät väliin kahdet kisat maailmansodan takia.
Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat
Muita erityisiä saavutuksia
Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa
Ainoastaan yksi urheilija on voittanut kultamitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa. Hän oli Edward 'Eddie' Eagan;, joka voitti nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932 ja oli samalla ensimmäinen urheilija, joka voitti mitalin sekä talvi- ja kesäolympialaisissa.
Muita urheilijoita jotka ovat voittaneet mitalin sekä talvi- ja kesäolympialaisissa, ovat:
- Christa Luding-Rothenburger (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
- Clara Hughes (pyöräily ja pikaluistelu)
- Jacob Tullin Thams (mäkihyppy ja purjehdus)
Kesäolympialaisten ennätyksiä
Eniten kesäolympiakisoja
Miehet:
- 9 Hubert Raudaschl, Itävalta, purjehdus, 1964–1996
Naiset:
- 7 Kerstin Palm, Ruotsi, miekkailu, 1964–1988
Suomalaiset:
- 5 Heikki Savolainen, voimistelu, 1928–1952
- 5 Pentti Linnosvuo, ammunta, 1952–1968
- 5 Peter Tallberg, purjehdus, 1960–1980
- 5 Pertti Karppinen, soutu, 1976–1992
- 5 Tomi Poikolainen, jousiammunta, 1980–1996
- 5 Kyra Kyrklund, ratsastus, 1980–1996
Eniten vuosia kultamitalien välillä
Miehet:
Naiset:
Suomalaiset:
Vanhimmat kultamitalistit
Miehet:
Naiset:
- 58 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908
Suomalaiset:
Nuorimmat kultamitalistit
Miehet:
- n. 10 v tuntematon poika hollantilaisten perämiehenä, Ranska, kaksikkosoutu, 1900
- 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960
Naiset:
- 13 v 8 kk 25 pv Marjorie Gestring, USA, uimahypyt, 1936
Suomalaiset:
Vanhimmat tunnetut osallistujat
Miehet:
Naiset:
- 70 v 5 pv Loma Johnstone, GBR, ratsastus, 1972
Suomalaiset:
- 60 v 8 kk 20 pv John Flinkenberg, purjehdus, 1956
Nuorimmat tunnetut osallistujat
Miehet:
- 10 v 7 kk 5 pv Dimitrios Lundras, GRE, voimistelu, 1896
Naiset:
- 11 v 8 kk 28 pv Luigina Giavetti, ITA, voimistelu, 1928
Suomalaiset:
Muita
- Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.
Luettelo olympiakisoista
[[Kuva:Summer olympics all cities.PNG|thumb|left|540px|Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2008, 2012). Huomaa että Kiinaa ei ole väritetty, sillä kisoja ei ole vielä pidetty.]]
Kesäolympialaiset
- Kesäolympialaiset 1896, Ateena, Kreikka
- Kesäolympialaiset 1900, Pariisi, Ranska
- Kesäolympialaiset 1904, St. Louis, Yhdysvallat
- Kesäolympialaiset 1906, Ateena, Kreikka
- Kesäolympialaiset 1908, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
- Kesäolympialaiset 1912, Tukholma, Ruotsi
- Ei pidetty kesäolympialaiset 1916, Berliini, Saksa
- Kesäolympialaiset 1920, Antwerpen, Belgia
- Kesäolympialaiset 1924, Pariisi, Ranska
- Kesäolympialaiset 1928, Amsterdam, Alankomaat
- Kesäolympialaiset 1932, Los Angeles, Yhdysvallat
- Kesäolympialaiset 1936, Berliini, Saksa
- Ei pidetty kesäolympialaiset 1940, Helsinki, Suomi, (Tokio, Japani luopui olympialaisten järjestämisestä)
- Ei pidetty kesäolympialaiset 1944, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
- Kesäolympialaiset 1948, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
- Kesäolympialaiset 1952, Helsinki, Suomi
- Kesäolympialaiset 1956, Melbourne, Australia
- Kesäolympialaiset 1960, Rooma, Italia
- Kesäolympialaiset 1964, Tokio, Japani
- Kesäolympialaiset 1968, Ciudad de México, Meksiko
- Kesäolympialaiset 1972, München, Saksa
- Kesäolympialaiset 1976, Montréal, Kanada
- Kesäolympialaiset 1980, Moskova, Neuvostoliitto
- Kesäolympialaiset 1984, Los Angeles, Yhdysvallat
- Kesäolympialaiset 1988, Soul, Etelä-Korea
- Kesäolympialaiset 1992, Barcelona, Espanja
- Kesäolympialaiset 1996, Atlanta, Yhdysvallat
- Kesäolympialaiset 2000, Sydney, Australia
- Kesäolympialaiset 2004, Ateena, Kreikka
Pitopaikka on päätetty myös kaksille seuraaville kisoille:
Talviolympialaiset
- Talviolympialaiset 1924, Chamonix, Ranska
- Talviolympialaiset 1928, St. Moritz, Sveitsi
- Talviolympialaiset 1932, Lake Placid, Yhdysvallat
- Talviolympialaiset 1936, Garmisch-Partenkirchen, Saksa
- Talviolympialaiset 1948, St. Moritz, Sveitsi
- Talviolympialaiset 1952, Oslo, Norja
- Talviolympialaiset 1956, Cortina d'Ampezzo, Italia
- Talviolympialaiset 1960, Squaw Valley, Yhdysvallat
- Talviolympialaiset 1964, Innsbruck, Itävalta
- Talviolympialaiset 1968, Grenoble, Ranska
- Talviolympialaiset 1972, Sapporo, Japani
- Talviolympialaiset 1976, Innsbruck, Itävalta
- Talviolympialaiset 1980, Lake Placid, Yhdysvallat
- Talviolympialaiset 1984, Sarajevo, Jugoslavia
- Talviolympialaiset 1988, Calgary, Kanada
- Talviolympialaiset 1992, Albertville, Ranska
- Talviolympialaiset 1994, Lillehammer, Norja
- Talviolympialaiset 1998, Nagano, Japani
- Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City, Yhdysvallat
- Talviolympialaiset 2006, Torino, Italia
Pitopaikat on päätetty myös kaksille seuraaville kisoille:
Katso myös
|
Olympiske lege
Olympische Spiele
Jeux Olympiques
Olympiske leker
Olympiska spelen
)
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 