www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-12
  Tänne linkitetyt sivut 
Adolf Hitler
Jatkosota
Suomi
Toinen maailmansota
22. kesäkuuta
19. joulukuuta
Harkova
Benito Mussolini
Nikita Hruštšov
SS
Salamasota
Luettelo sotilasoperaatioista
Molotovin–Ribbentropin sopimus
Operaatiotaito
Rudolf Walden
Gerd von Rundstedt
Fredrik I Barbarossa
Košice
Junkers Ju 88
Lista linkeistä » T-34
Kliment Vorošilov
Pietari II (Jugoslavia)
Barbarossa
Suomenlahden tykistösulku
Brest (Valko-Venäjä)
Kreetan taistelu
Peipsijärven taistelu
Erich von Manstein
Ensimmäinen Harkovan taistelu
Muurmannin rata
Lista linkeistä » Neuvostoliiton historia
Rautatietykistö
Pohjoinen armeijaryhmä
Keskustan armeijaryhmä
Hans-Valentin Hube
Richard Sorge
Operaatio hopeakettu
Toiveajattelu
Kanssasotija
Operaatio Platinakettu
Hyökkäämättömyyssopimus
Budjonnovka
Armeijaryhmä A (länsirintama)
Laatokan Karjalan valtaus 1941
Lista linkeistä » SS-divisioona Das Reich
Dora (tykki)
Adolf Glunz
  Muut kielet 
deUnternehmen Barbarossa
frOpération Barbarossa
svOperation Barbarossa
Luokka: Toisen maailmansodan sotilasoperaatiot

Operaatio Barbarossa

Operaatio Barbarossa
Operaatio Barbarossa
Operaation kartta
Sota: Itärintama, Toinen maailmansota
Päivämäärä: 22. kesäkuuta 1941 - Joulukuu 1941
Paikka: Baltia, Ukraina, Valkovenäjä, Länsi-Neuvostoliitto
Tulos: Akselivaltojen strateginen jumiutuminen, taktinen voitto
Taistelevat osapuolet
Saksa
 Suomi
 Unkari
 Bulgaria
Romania
Neuvostoliitto
Komentajat
Adolf Hitler Josif Stalin
Vahvuudet
~3,6 miljoonaa ~2,6 miljoonaa
Tappiot
830 903 (174 000 kuollutta, 36 000 kadonnutta, 604 000 haavoittunutta) ei tietoa
Operaatio Barbarossa oli koodinimi Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon vuonna 1941. Sen taustalta löytyy Adolf Hitlerin ja NSDAP puolueen ajama elintilaoppi (Lebensraum) idästä. Hitler esitteli elintilaopin kirjassaan Mein Kampf, jonka hän saneli vuoden 1923 oluttupakaappauksen takia saamansa vankeustuomion aikana. Elintilaopin mukaan Saksan tulisi laajentua itään eli Neuvostoliiton suuntaan, sillä idässä oli runsaasti tilaa Saksan kasvavalle väestölle sekä Saksan tarvitsemia raaka-aineita (mm. öljyä).

Saksa ja Neuvostoliitto solmivat 23. elokuuta 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimukseen, jonka avulla Saksa turvasi itsensä kahden rintaman sodalta ja Neuvostoliitto hankki itselleen aikaa varustautua tulevaan sotaan. Hitler ja Stalin ennakoivat, että Saksa ja Neuvostoliitto tulisivat ajautumaan keskinäiseen sotaan ennemmin tai myöhemmin.

Operaatio Barbarossan suunnittelu alkoi kesällä 1940. Suomi nousi suunnitelmassa keskeiseen asemaan lähinnä maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Hitler rakensi suunnitelmansa salamasodan (Blitzkrieg) varaan. Suunnitelman lähtökohtana oli suorittaa hyökkäys leveällä Suomenlahti–Mustameri-linjalla. Pohjois-Suomessa olevien saksalaisjoukkojen tehtäväksi muodostui Muurmannin radan katkaiseminen (ensimmäiset saksalaiset saapuivat Suomeen jo syksyllä 1940). Hitler otti ensisijaiseksi tavoitteeksi Moskovan valtaamisen.

22. kesäkuuta vuonna 1941 operaatio Barbarossa vihdoin alkoi. Suunnitelma käynnistyi n. 3,5 miljoonan sotilaan, yli 3300 panssarivaunun ja n. 2500 lentokoneen voimin. Operaatiota varten luotiin 3 armeijaryhmää, Pohjoinen armeijaryhmä komentajanaan tammikuusta 1941 alkaen Wilhelm Ritter von Leeb ja jonka kohteena oli Leningrad(Nykyinen Pietari), Keskinen armeijaryhmä komentajanaan kesäkuusta 1941 alkaen Fedor von Bock ja jonka kohteena ja myös koko operaation päätavoitteena oli aluksi Moskova, mutta Hitler muutti mielensä monta kertaa Operaatio Barbarossan aikana. Etelässä toimi Etelän armeijaryhmä komentajanaan aluksi Gerd von Rundstedt ja sitten Walter von Reichenau, joka kuitenkin kuoli muutaman viikon päästä ja johtoon tuli von Bock. Etelän armeijaryhmän tehtävänä oli Ukrainan ja Kiovasinn valtaus sekä Donbas teollisuusalueiden haltuunotto. Blitzkrieg tuotti nopeasti tuloksia, kun Saksan armeija Wehrmacht vyöryi kohti itää. Saksalaisten hyökkäys tyrehtyi vuoden lopussa LeningradStalingradKaukasus-linjalle. Kun Moskovaa ei saatu miehitettyä, siirsi Hitler katseensa Kaukasuksen öljykentille. Sotaonni kääntyi saksalaisia vastaan vuosina 1942-43 käydyssä Stalingradin taistelussa, jossa akselivallat menettivät noin 850 000 sotilasta, ja viimeistään 1943 käydyssä Kurskin taistelussa Saksan sodankäynti muuttui jatkuvaksi perääntymiseksi.

Itärintama 9. heinäkuuta – 5. joulukuuta

Itärintama 9. heinäkuuta – 5. joulukuuta

1941

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.