Kognitivismi ja behaviorismi
Keskeisimpiä oppimisteorioita ovat nykysuuntaus
kognitivismi ja myöhemmin siitä 'jalostettu'
konstruktivismi. Näissä keskeistä on oppijan oma rooli oppimisessa ja tiedon ymmärtäminen sekä ajattelu. Nämä suuntaukset lähtivät kehittymään 1960-luvulta.
Ennen 60-lukua vallassa ollut behaviorismi ja uus-behaviorismi perustivat oppimisnäkemyksensä siihen, että ihminen on ärsykkeisiin reagoiva mekaaninen kone, eikä tunteilla, motivaatiolla, mielentiloilla ym. ole mitään merkitystä oppimisen kannalta. Behaviorismissa keskeisiä oppimismalleja olivat välineellinen ehdollistuminen ja klassinen ehdollistuminen.
Gagnén oppimistyylit
1900-luvulla vaikuttanut Robert M. Gagné erotteli oppimisen eri tyylejä:
- signaalioppimista tapahtuu esim. vauvan ymmärtäessä, että tuttipullosta saa maitoa
- yritys-erehdys -oppiminen
- ketjuoppiminen: lapsi oppii tavaroiden nimet, jolloin hän oppii pyytämään tavaroita nimeämällä ne
- kielellinen assosiaatio
- erottelu, ryhmittely
- käsitteellinen (abstrakti) oppiminen
- periaatteiden oppiminen (esim. fysiikassa)
- loogisen ongelmanratkaisun oppiminen
Suomalaisia oppimisteoreetikkoja
Tämän hetken merkittäviä suomalaisia oppimisteoreetikkoja ovat mm.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Rauste-von Wright, Maijaliisa & von Wright, Johan: Oppiminen ja koulutus. WSOY, 2000.
- Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Aiheesta muualla
