Optio

Optio on sopimus, jossa option asettaja lupaa myydä tai ostaa sovitun kohteen (kohde-etuus) sovittuun hintaan sovittuna hetkenä tai ajanjaksona. Option haltijalla on siis oikeus, muttei velvollisuutta, suorittaa sovittu kauppa. Koska option arvo määräytyy kohde-etuuden arvon perusteella, optiot luokitellaan johdannaisiksi.

Useimmiten optiolla tarkoitetaan osakeyhtiölain 4 luvussa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/lainsaadanto/oyl.html#luku04 määriteltyjä optio-oikeuksia. Optio-oikeus on mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita johonkin määrättyyn merkintähintaan (mahdollisuus ostaa osakkeita halvemmalla kuin osakkeitten hinta pörssissä).

Jos henkilölle annetaan esimerkiksi optio-oikeus merkitä (ostaa) yrityksen osakkeita 1000 kappaletta hintaan 15 € ja optio-oikeuden käyttämishetkellä osakkeen kurssi (osakkeen hinta pörssissä) on 17 €, saa optio-oikeuden haltija 1000 x (17–15) € = 2000 €:n edun (myydessään pörssihintaa halvemmalla ostamansa osakkeet pörssihintaan saa voittoa 2000 €). Jos osakkeen kurssi on merkintäaikana esimerkiksi 14 €, on optio-oikeus arvoton. Tässä tilanteessa optio-oikeuden haltija ei voita eikä häviä (jollei ole aikanaan maksanut optio-oikeudestaan) mitään.

Yleisesti optioita käytetään yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisvälineenä. Optioiden käytöllä pyritään siihen, että optioita saaneet yhtiön työntekijät pyrkisivät kasvattamaan yhtiön osakekurssia, eivätkä suuntaisi päähuomiota johonkin muuhun tavoitteeseen. Kun yhtiön osakekurssi kasvaa, vaurastuvat yhtiön omistajat, ja tämän takia omistajat haluavat, että työntekijät kiinnittävät yhtiön arvoon huomiota.

Tällaisista ns. henkilökuntaoptioista saatavat optiotulot ovat saajalleen ansiotuloa, josta maksetaan palkkaveron mukaisesti veroa. Sen sijaan yleisen kaupankäynnin kohteena olevista pörssinoteeratuista optioista saadut voitot verotetaan normaalin luovutusvoittoveron (28 prosenttia) mukaisesti.

Katso myös

• Warrantti
• Termiini

Lähteet