Varhainen elämä
Wilde syntyi ja kasvoi Dublinissa lääkäri-isän ja runoilija-äidin huomassa. Hänellä oli kolmen aviottoman sisaruksen lisäksi sekä isoveli että pikkusisko, mutta lapset jäivät ilman äitiä suhteellisen nuorella iällä Jane Wilden kuoltua
1867. Isä kuoli vuonna
1876, minkä seurauksena lapset jäivät taloudellisesti kehnoon asemaan ja Wilden lehtolapsena syntynyt esikoinen huolehti nuoremmista, kunnes kuoli itse vain vuotta myöhemmin.
Opinnot
Wilde aloitti opintonsa Portora Royal Schoolissa erinomaisella menestyksellä ja siirtyi sieltä Dublinin
Trinity Collegeennn. 20-vuotiaana hän siirtyi
Oxfordin yliopisto Magdalen Collegeen saatuaan stipendin. Vuonna
1878 Wilde sai aikaisempien palkintojensa ja tunnustustensa lisäksi myös arvostetun Newdigate-palkinnon. Vuotta myöhemmin Wilde valmistui Oxfordista vuosikurssinsa parhain arvosanoin.
Ura
Opintojensa päätyttyä Wilde muutti Lontooseen, jossa hän niitti mainetta niin esteetikkona kuin kirjallisuuskriitikkonakin. Ensimmäisen runokokoelmansa hän julkaisi
omakustanteena vuonna
1881. Samaisen vuoden lopulla Wilde lähti
Yhdysvaltoihin luennoimaan vajaaksi vuodeksi. Wilden tuotteliain kausi osui vuosille
1890–
1895, joiden aikana hän julkaisi mm. kaksi lastenkirjaa ja romaanin
Dorian Grayn muotokuva. Kyseinen
romaani herätti paljon keskustelua ja
kritiikkiä homoeroottisen vivahteensa vuoksi. Wilde kirjoitti myös avoimesti homoeroottisen romaanin Teleny (julkaistu ensi kerran 1893), joka kuitenkin jäi varsin tuntemattomaksi. Nykyään tosin arvellaan, että kirjoittamiseen osallistui myös Wilden ystäviä.
Uransa aikana Wilde kirjoitti muun muassa näytelmiä sekä platonilaisia dialogeja. Dialogeista esimerkkinä Valehtelun rappio, joka ruotii ironisesti realismin taiteeseen tuomaa valehtelun rappeutumista.
Perhe ja homoseksuaalisuus

Wilde ja Alfred Douglas ennen oikeudenkäyntiä vuonna 1894
Wilde avioitui
29. toukokuuta 1884 lukeneen ja kielitaitoisen Constance Lloydin kanssa. Esikoispoika Cyril syntyi jo vuonna
1885 ja sai pikkuveljen Vyvyanin seuraavana vuonna. Elättääkseen perheensä Wilde työskenteli jonkin aikaa Woman's World Magazinen leivissä.
Wilden elämän rakkaus oli lordi Alfred Douglas, joka tunnetaan myös Bosiena. Suhteesta lordi Douglasiin syntyi suuri kohu, josta poiki kunnianloukkauskanne Alfredin isää lordi Queensberrya vastaan. Oikeusjuttu kääntyi kuitenkin Wildea vastaan ja hänet tuomittiin 'törkeästä siveettömyydestä' kahden vuoden vankeuteen [http://www.who2.com/oscarwilde.html],
kun todistamaan astuivat mm. miesprostituoidut, joiden palveluksia Wilde oli käyttänyt. Wilden vaimo Constance muutti pidätyksen jälkeen poikiensa kanssa Sveitsianin, jossa he ottivat käyttöönsä Holland-nimen. Wilden suosio romahti ja vankeuden loputtua hän muutti huonokuntoisena ja varattomana ystäviensä avustuksella Ranska. Siellä hän otti käyttöön nimen Sebastian Melmoth. Oscar Wilden elämä päättyi Pariisissa vuonna 1900 aivokalvontulehdukseen unohdettuna ja hyljeksittynä.
Wilden persoona
Wilde oli keikari joka nautti herättämästään huomiosta.
Wilde oli suosittu vieras Lontoon seurapiirikutsuilla. Hänen puhetaitonsa ja älyllinen ilotulituksena, sanaleikit ja paradoksit vetosivat yleisön, mutta toisaalta herättivät tavatonta ivailua ja arvostelua. Hänen julkinen minänsä oli niin tunnettu, että Gilbert ja Sullivan parodioivat sitä koomisessa oopperassa ”Patience” (1881).
Hän kritisoi koko elämänsä ajan viktoriaanisen Englannin ahdasmielisyyttä ja avoimesti parjasi miehekkäinä pidettyjä urheilulajeja. 1870-luvulla Oxfordin Madgalen-yliopistossa opiskellessaan hän kasvatti tukkansa pitkäksi ja alkoi koristella huoneensa liljoilla, auringonkukilla ja riikinkukon höyhenillä.
Wildeä pidettiin paheellisena miehenä. Hän poltti tupakkaa ja joi absinttia. On esitetty teoria että hän olisi kuollut syfilikseen mutta sitä ei pidetä totuutena.
Vaikutus
Wilde tunnetaan paradokseistaan, jotka ovat moneen kertaan toisteltuja ja sitaattisanakirjojen perustavaraa. Hän oli aikanaan Englannin menestyksekkäin näytelmäkirjailija ja hänen näytelmiään esitetään edelleen ympäri maailmaa.
Oscar Wilden elämästä on tehty elokuva 'Wilde', jossa päähenkilöä esittää Stephen Fry.
Lähteet
Teokset
- Ravenna (1878)
- The Happy Prince and Other Tales (1888)
- Valehtelun rappio (The Decay of Lying, 1889)
- Dorian Grayn muotokuva (The Picture of Dorian Gray, 1891)
- Lord Arthur Savile's Crime and Other Stories (1891)
- Intentions (1891)
- Salome (1891)
- The House of Pomegranates (1892)
- Lady Windermere's Fan (1892)
- A Woman of No Importance (1893)
- The Dutchess of Padua (1893)
- The Shpinx (1893)
- An Ideal Husband (1895)
- The Importance of Being Earnest (1895) (mm. Sulhaseni Ernest, Tärkeintä on olla Uno)
- The Ballad of Reading Gaol (1898)
- De Profundis (1905)
- Teleny (kirja, jota väitetään Wilden kirjoittamaksi, vaikka siitä ei täyttä varmuutta olekaan)
Aiheesta muualla