Poliittinen ura
Soininvaara on tullut tunnetuksi omaäänisenä ajattelijana ja vihreän liikkeen suoranaisena ideologina, jota kuunnellaan laajalti oman puolueensa ulkopuolellakin. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, esimerkiksi Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi, joka voitti Suomen Ekonomiliiton Pro Oeconomia -palkinnon vuonna 1995.
Soininvaara ei asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa 2007. Kansanedustajauransa jälkeen hän aikoo keskittyä kirjojen kirjoittamiseen ja luennointiin.
Työllisyydestä ja sosiaaliturvasta
Soininvaara on tunnetuimpia suomalaisia perustuloteoreetikkoja ja saavuttanut työllään arvostusta yli puoluerajojen. Tuloveron ja palkkaverojen osuutta verotuksessa on hänestä vähennettävä ja on verotettava mieluummin maaomaisuutta, energian käyttöä, ympäristöhaittoja, autoliikennettä kaupunkien keskustoissa ja muuta sellaista. Sosiaalipolitiikkainamme ei Soininvaaran mukaan ole suunniteltu suurtyöttömyyden oloihin. Sosiaalipolitiikan ja verolakien yhteisvaikutukset ovat hänestä jopa tuhoisia näissä oloissa. Nykyjärjestelmän huonot kannustinvaikutukset käyvät sitä vahingollisemmiksi, mitä enemmän epätyypilliset työsuhteet yleistyvät. Huonosti tuottavaa työtä ei kuitenkaan pidä hinnoitella pois markkinoilta. Jotta pienipalkkaisuus ei johtaisi kohtuuttomiin tuloeroihin, on pienipalkkaisia tuettava tavalla tai toisella tulonsiirroin ja verohelpotuksin. Perustulon käyttöön otto olisi yksi keino, Edmond Malinvaud esittämä sotu-maksujen poisto vähätuloisimmilta olisi toinen, maltillisempi. Myös
Yhdysvalloissa käytettävää tulotuen mallia kannattaa Soininvaaran mukaan tutkia.
Työajan lyhentäminen
Kirjassaan
Vaurus ja Aika (2007) Soininvaara käsittelee työajan lyhentämistä. Soininvaaran mukaan materiaalisen elintason nousu ei lisää onnellisuutta tietyn pisteen jälkeen, joka on jo saavutettu. Tämän takia kannattaisi ruveta hahmottelemaan työmarkkinoita ja sosiaalipolitiikkaa siltä pohjalta, että yksilöt voisivat halutessaan lyhentää selvästi työaikaansa (ja samalla myös tulojansa). Soininvaaran mukaan on turha rehkiä ylenmäärin, kun nykyään voisimme saavuttaa ihmiskunnan vanhan unelman suhteellisen leppoisasta elämästä yhdistettynä kohtuulliseen materiaaliseen elintasoon. Soininvaaran mukaan, monet yksilöt jo käyttäytyvät tämän mallin mukaan - esimerkkinä muun muassa itsekustannetulle eläkkeelle jäävät yrittäjät ja tilapäisesti jotkut kotiäidit. Mutta sosiaalipolitiikka ja työmarkkinat ovat suunniteltu pitkälti perinteisen kahdeksan tuntisen työpäivän ja viiden viikottaisen työpäivän oletuksen mukaan, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia niille, jotka haluaisivat tehdä osa-aikatyötä.
Esimerkki pääkaupunkiseudun kaavoituksen kritiikistä
Osmo Soininvaara on kritisoinut sitä, että nykyisellään
pääkaupunkiseutu kuuluu väljimmin rakennettuihin
maailmassa. Tämä aiheuttaa hänen mukaansa sen, että
julkista liikennettä ei voida toteuttaa tehokkaasti ja palvelut ovat kaukana tarvitsijoista. Silti
Helsingin kahdella naapurikaupungilla on paljon rakentamatonta maata. Syynä tällaiseen on se, että Vantaallalla ei ole varaa kasvaa, koska jokainen uusi asukas maksaa kaupungille noin 10 000 euroa ja
Espoo on kaavoitusvaikeuksia. Helsingissä taas pulmia aiheuttaa hintatason hallitsematon kohoaminen, joka säteilee myös Espooseen ja Vantaalle. Korkeiden hintojen vuoksi etenkin lapsiperheet joutuvat muuttamaan kauemmaksi asumaan ja käymään sieltä töissä Helsingissä, tunnetuimpana esimerkkinä
Nurmijärvi, josta on kehitetty hajaantumista merkitsevä sana 'nurmijärveläistyminen'. Lue
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/265/Kolumnit_Suomen_kuvalehti/kolumnit_SK_34_2003.html" 
class="external" rel="nofollow" target="_blank">kolumni
.
Triviaa
Aiheesta muualla
Kirjoja
Viitteet
|
Tietoja 
