Paavali

Elämänkerta

Kristittyjen vainoaja

Paavali oli kotoisin Kilikian Tarsoksesta. Hänen syntymäaikaansa ei voida määrittää, mutta yleisesti hänen uskotaan syntyneen vuosina 0 – 10 jaa. Paavali itse sai ympärileikkauksessa nimen Saul. Hänen isänsä oli teltantekijä, joka oli palvellut Rooman armeijassa ja saanut perinnöllisen Rooman kansalaisuuden itselleen ja lapsilleen. Ammattinsa ansiosta hän on kyennyt antamaan lapsilleen uskonnollisen kasvatuksen.

Paavali oli alun perin fariseus, joka vainosi kristittyjä. Hänen sanotaan muun muassa hyväksyneen ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen surmaamisen. Paavalista tuli kuitenkin kristitty noin vuonna 33. Farisealaisen kasvatuksen hän sai varakkaan ja oppineen perheensä tukemana kuuluisalta rabbi Gamaliel I Vanhemmalta ja hän itse valmistui lopulta rabbiiinksi. Hän pääsi opintojensa jälkeen jäseneksi Synedrion eli juutalaisten suureen neuvostoon, sillä hän kertoo äänestäneensä kristittyjen vainojen puolesta.

Kääntyminen apostoliksi

Paavali ei ilmeisesti koskaan tavannut maanpäällistä Jeesusta henkilökohtaisesti, mutta kertoi ylösnousseen Kristuksen ilmestyneen hänelle. Luukas kuvaa Apostolien teoissa Kristuksen ilmestymistä Paavalille valona Damaskon tiellä ja kertoo tämän kuulleen Jeesuksen äänen siinä. Luukkaan mukaan Paavalin kokema Kristuksen kohtaaminen oli siis erilainen, kuin muiden apostolien. Paavali itse kuitenkin kuvaa oman ylösnousseen kohtaamisensa olleen samanlainen kuin muidenkin ylösnousseen kohdanneiden, ja kertoo nähneensä Jeesuksen.

Kokemukseen on saattanut liittynyt jonkinlaista kirkkautta, sillä Paavali kuvaa useammassa kohdassa Kristuksen kasvoilta säteilevää kirkkautta, joskin on mahdollista että kyseessä on vain kielikuva. Paavali oletettavasti tiesi minkälaisia Pietarin kokemukset olivat, sillä kolme vuotta kääntymisensä jälkeen hän oli noin kaksi viikkoa tämän vieraana. Paavali itse uskoi kohdanneensa ylösnousseen Jeesuksen, ja ymmärsi tämän kohtaamisen kutsumusnäyksi, jossa hänet kutsuttiin julistamaan evankeliumia. Tämä kokemus sai hänet kääntymään kristinuskon vainoajista sen puolelle ja vaihtamaan nimensä. Kriittisten äänten mukaan Paavalin näky saattoi olla epilepsiakohtaus.Religious figures , epilepsy.com; Saint Paul , German Epilepsymuseum Kork Toisaalta 'diagnoosi' perustuu enemmän Luukkaan kertomuksen pohjalle kuin niinkään Paavalin omaan kuvaukseen.

Lähetystyöntekijä ja teologi

Paavalista tuli varhaisen kristikunnan tärkein lähetystyöntekijä ja ensimmäinen teologi. Raamatun kanonisoidut kirjeet eri seurakunnille sisältävät suuren määrän Paavalin teologiaa ja Apostolien teot kertovat kolmesta Paavalin tekemästä lähetysmatkasta. Ensimmäisen lähetysmatkansa Paavali teki Syyrian ja Kilikian paikkakunnille. Syyrian kristillisen lähetystyön keskuksena toimi silloin Antiokia. Sikäläisestä seurakunnan johtajasta, Barnabaksesta tuli Paavalin tukija ja työpari. Paavali oli Rooman kansalainen, toisin kuin monet muista kristinuskon varhaisvaiheiden vaikuttajista. Tämä helpotti hänen toimintaansa valtakunnan alueella.

Paavali kertoo tulleensa Lystrassa kivitetyksi lähes hengiltä. Tällöin hän koki kuolemanrajakokemuksen, josta kertoo apokryfinen Paavalin ilmestys. Historiallista arvoa Paavalin ilmestyksellä ei ole.

Antiokian kausi ja apostolien kokous

Jerusalemin apostolikokouksessa 40-luvun lopulla sovittiin työnjaosta Paavalin ja Jerusalemin seurakunnan johtajien välillä. Nämä johtajat, Jaakob, Pietari ja Johannes keskittyivät työhön juutalaisten, Paavali ja Barnabas taas muiden kansojen eli pakanoiden keskuudessa. Apostolikokouksessa sovittiin, ettei Paavalin perustamia pakanakristillisiä seurakuntia velvoitettu noudattamaan Vanhan testamentin lakia eikä juutalaisia tapoja. Tämä sopimus aiheutti myöhemmin närää esimerkiksi Paavalin ja Pietarin välille. Paavali moitti Pietaria ulkokultaisuudesta, koska tämä suosi juutalaiskristittyjen ateriasäädöksiä (kristinuskoon kääntyneet juutalaiset usein pitivät kiinni ateriasäädöksistään) eikä ollut suostunut pakanakristittyjen kanssa samalle aterialle. Myös Paavalin ja Barnabaan yhteistyö lopulta katkesi samasta syystä.

Korintin ja Efesoksen kausi

Paavali jatkoi lähetystyötä Vähässä-Aasiassa, Makedoniassa ja Kreikassa ja perusti näille alueille lukuisia seurakuntia.

Paavali joutui monesti virkavallan käsiin ja kärsi muutenkin elämänsä aikana paljon. Hän esimerkiksi sai ruoskaniskuja ja raippoja, joutui kivitetyksi, kärsi kolmesti haaksirikon ja näki nälkää. Koska Paavalilla ei ollut henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen, kaikki eivät pitäneet häntä täysivaltaisena apostolina, ja hän joutui monesti puolustamaan valtuutustaan. Hän kuitenkin piti myös itse itseään vähäisimpänä apostoleista, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä.

Kuolema

Perimätiedon mukaan Pietari ja Paavali teloitettiin samana vuonna. Koska Paavali oli Rooman kansalainen, hänet mestattiin miekalla. Tarkasta vuodesta ei ole varmuutta. Apostolien tekojen kertomus päättyy joko vuoteen 61 tai vuoteen 62n. Useimmiten Paavalin kuolinvuosi ajoitetaan keisari Nero vainoihin tai sen kynnykselle vuoteen 63 tai vuoteen 64.Kuula, Kari, sivut 114-115

Teologia

Paavalin teologian keskeinen ajatus liittyi hänen käsitykseensä Kristuksen ylösnousemuksesta ja läsnäolosta uskovassa. Kun ihminen uskoo ja hänet kastetaan Kristuksen nimeen, Kristus asettuu asumaan häneen ja vapauttaa hänet synnin vallasta. Tämän seurauksena kääntyneessä syntyy halu elää Jumalan tahdon mukaan ja osallistua paikallisen seurakuntayhteisön elämään.

Tekstit

Paavalin kirjeet

Paavalin kirjoittamina pidetään perinteisesti seuraavia Uuden testamentin kirjeitä:

Suurin osa nykyisistä tutkijoista kuitenkin suhtautuu epäilevästi siihen, että Paavali olisi kirjoittanut tähdellä merkityt kirjeet. Niitä pidetään Paavalin seuraajien kirjoittamina. Tosin nekin ovat todennäköisesti kirjoitettu jo ensimmäisellä vuosisadalla.

Paavalin kirjeet ovat kristinuskon varhaisimpia dokumentteja. Yksi tutkimusta kiinnostava kysymys on kirjeiden mahdollinen vaikutus myöhempiin teksteihin kuten evankeliumeihin, Apostolien tekoihin ja Paavalin nimissä kirjoitettuihin ns. deutero-paavalilaisiin kirjeisiin. Paavalin kirjeet ovat aitoja kirjeitä, joilla apostoli pyrki vaikuttamaan niiden alkuperäisten vastaanottajien ajatteluun ja toimintaan. Siksi ne kiinnostavat retoriikan ja argumentaation tutkijoita.'Kansallinen Paavali-seminaari 18.-20.1.2007' (Helsingin yliopiston tiedote 12.1.2007)

Paavali Apostolien teoissa

Apostolien tekojen kirjoittaja uhraa yli puolet papyruksestaan Paavalin vaiheiden kuvaukselle. Luukkaan väitetään kirjoittaneen Luukkaan evankeliumin ja Apostolien teot. Kirjoittajan nimeä ei tosin mainita missään vaiheessa, vaan kirjat liitettiin Luukkaaseen toisella vuosisadalla. Samoin ei ole varmuutta onko kyseessä sama Luukas, joka mainitaan Paavalin kirjeissä.Kuula, Kari, sivut 48-49

Kirjoittajaa on pidetty Paavalin matkakumppanina, koska hän kirjoittaa ajoittain me-muodossa. Toisaalta kirjoittaja katoaa ajoittain näyttämöltä ja jatkaa minä-muodossa. Kirjoittaja ei kerro mitään itsestään tai toimistaan matkakumppanina. Apostolien teoissa ei ole suoria merkkejä, että kirjoittaja olisi henkilökohtaisesti tuntenut Paavalin.

Luukas omisti yli puolet Apostolien teot kirjastaan Paavalin lähetysmatkojen kuvaukselle. Siksi olisi syytä olettaa, että Luukas olisi nojautunut Paavalin kirjoittamiin kirjeisiin. Tässä oletuksessa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin Luukas ei mainitse, että Paavali edes olisi kirjoittanut kirjeitä. Toiseksi Luukkaan kuvaus Paavalista poikkeaa huomattavasti Paavalin kirjeiden kuvauksesta.Kuula, Kari, sivut 50-52

Luukas ratkaisi kristinuskon suhtautumisen juutalaiseen lakiin eri tavalla kuin Paavali. Tämä on vääristänyt Apostolien tekojen kuvaa Paavalista. Luukkaan mukaan Mooseksen laki velvoittaa edelleen juutalaiskristittyjä. Tämä ei sovi yhteen Paavalin kirjeiden sanoman kanssa.Kuula, Kari, sivut 53-55

Luukas ei muokannut kuvaa Paavalista vain teologisista ja julistuksellisista syistä. Luukas ihaili Paavalia ja kuvasi hänet suurmiehenä. Hän loi kuvan silotellusta, itsevarmasta ja diplomaattisesta miehestä, joka erosi Paavalin kirjeiden esittelemästä miehestä.

Paavali-tutkijoita

Lars Aejmelaeus
Timo Eskola
Mika Hietanen
Kari Kuula
Timo Laato
Heikki Räisänen
Lauri Thurén