Paavo Haavikko
Paavo Haavikko
Haavikon ensimmäinen runokokoelma Tiet etäisyyksiin ilmestyi vuonna 1951, ja näin runoilijan tuotanto on jatkunut yli 50 vuotta. Proosateoksista kolmen novellin kokoelma Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä (1964) herätti huomiota, ja siihen sisältyvä dystopia 'Lumeton aika' jäi elämään. Näytelmistä ensimmäinen Münchhausen (1960) herätti kiistaa väitetyn käsittämättömyytensä takia. Myöhemmistä näytelmistä etenkin Sulka (1973) tuli suosituksi. Hän on tehnyt librettoja Aulis Sallisen säveltämiin oopperoihin kuten Kuningas lähtee Ranskaan (1974) ja Ratsumies (1974). Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Uuteen Suomeen ja Suomen Kuvalehteen.
Haavikko toimi Otavann kirjallisena johtajana 1967–1983 ja perusti kustannusyhtiö Art Housen. Filosofian kunniatohtorin arvon Helsingin yliopistosta Haavikko sai 1969, mahdollisesti nuorempana kuin kukaan muu. Akateemisia opintoja hän ei harjoittanut vaan toimi jo nuoresta pitäen liikemiehenä. Alan sanasto ja ajattelutapakin näkyvät hänen runoissaan.
Kriittisten näkemystensä vuoksi Haavikko on saanut suoranaisen valtakunnanpessimistin viitan. Hän on arvostellut muun muassa uuden oopperatalon rakentamista, kirjastojen kurjistamista, Martti Ahtisaaren valintaa presidentiksi, Helsingin Sanomien hegemonia-asemaa ja poliisin toimintaa Mikkelin panttivankidraamassa. Tämän arvostelijan toimen huippuna Haavikko kirjoitti yhdessä Tuomas Keskisen ja Kimmo Pietiläisen kanssa lamavuosina 1990-luvun alussa Ilmestyskirja-sarjan. Vuonna 2006 ilmestyneessä Ei. Siis kyllä Haavikko ottaa kriittisesti kantaa Suomen NATO-jäsenyyteen.
Haavikko on ansioitunut myös elokuvakäsikirjoittajana. Hän teki alkuperäisen käsikirjoituksen Alfred Kordelinin murhasta kertovaan elokuvaan Mommilan veriteot 1917 (1973n) sekä toimi yhtenä käsikirjoittajana Maunu Kurkvaara elokuvassa Menestyksen maku (1983) Lisäksi hän myös dramatisoi oman näytelmänsä Kuningas lähtee Ranskaan Anssi Mänttärinn ohjaamaksi elokuvaksi yhdessä Mänttärin ja Heikki Katajisto kanssa. Hänen tunnetuin työnsä elokuvan alalla on Kalevalaan pohjautuva käsikirjoitus neliosaiseen, Kalle Holmbergin ohjaamaan TV-sarjaan Rauta-aika (1982).
