www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-17
  Tänne linkitetyt sivut 
Espoo
Forssa
Helsinki
Imatra
Järvenpää
Kouvola
Lappeenranta
Luettelo Suomen kunnista
Porvoo
Vantaa
Lista linkeistä » Riihimäki
Nastola
Etelä-Suomen lääni
Hämeenlinna
Kerava
Lahti
Kotka (kaupunki)
Kirkkonummi
Tammela
Heinola
Hyvinkää
Anjalankoski
Asikkala
Askola
Elimäki
Hamina
Hanko
Hattula
Hausjärvi
Hollola
Hämeenkoski
Iitti
Janakkala
Jokioinen
Joutseno
Lista linkeistä » Kuusankoski
Lohja
Myrskylä
Mäntsälä
Nummi-Pusula
Nurmijärvi
Orimattila
Pukkila
Pyhtää
Pälkäne
Tuusula
Renko
Sysmä
Vihti
Tarus
Suomen Partiolaiset
Lista linkeistä » Luettelo Suomen sanomalehdistä
Esikoislestadiolaisuus
Käräjäoikeus
Päijänne
Adolf Ivar Arwidsson
Iso-Tarus
Finnjamboree
Valtatie
Valtatie 4
Vanaja (kunta)
Luettelo Suomen pitäjistä
Valtatie 10
Valtatie 12
Luettelo Suomen rautaruukeista
Päijännepurjehdus
Lahden rykmentti
Hans Kalm
Sahtikellunta
Kelvenne
Auttoinen
Lista linkeistä » Lahden seutukokeilu
Nyystölä
Bertel Gripenberg
Sahtimarkkinat
Syrjäntaka
Aspocomp Group
Olof Lagus
  Muut kielet 
dePadasjoki
frPadasjoki
svPadasjoki
Luokka: Padasjoki

Padasjoki

|vuosi = 1442 Sysmästä (pitäjä)
1865 (kunta) |kuntaliitokset = |lääni = Etelä-Suomen lääni |maakunta = Päijät-Hämeen maakunta |seutukunta = Lahden seutukunta |kihlakunta = |pinta-ala = 729,88 |maapinta-ala = 523,3 |sisävesiala = 206,58 |meriala = |väkiluku = 3 535 |väkiluku-päiväys = 31.10.2007 |väestötiheys = 6,8 |väestötiheys-päiväys = |väestönkasvu = |väestönkasvu-päiväys = |väestö-0-15 = |väestö-16-64 = |väestö-65 = |taajama-aste = 47,6 |taajama-aste-päiväys = 2000 |vero = 18,50 |vero-päiväys = 2007 |kiinteistövero-yl = 0,50 |kiinteistövero-as = 0,22 |kiinteistövero-vs = 0,70 |kiinteistövero-päiväys = 2006 |työttömyys = |työttömyys-päiväys = |johtaja = Heikki Jaakkola |valtuusto-koko = |valtuusto-puolueet = |valtuusto-paikat = |www-osoite = http://www.padasjoki.fi/ Aiheesta muualla |www-nimi = www.padasjoki.fi }}

Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunta on perustettu vuonna 1442. Padasjoki on tiettävästi ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.

Padasjoen naapurikuntia ovat Asikkala, Lammi, Pälkäne, Kuhmalahti, Kuhmoinen ja Sysmä.

Kunnan nimi tulee padaksista, jokeen kivistä syntyvistä pyörteistä. Kunnassa on samanniminen joki, jossa on paljon näitä pyörteitä. Kunta rajautuu itäisellä neljästä sivustaan Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee Päijänteen kansallispuisto, sekä suurin Päijänteen saarista, Virmaila.

Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön; Kymijoen ja Kokemäenjoenjaja vesistöihin. Vesijaon järvi laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunalla on paljon harju ja harjusaaria (kuten Kelvenne), sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppiaitaita sekä irtolohkare.

1 Historiaa
2 Kesämökkikunta
3 Tapahtumia
4 Kyliä
5 Etäisyyksiä
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

Historiaa

Padasjoella on asuttu tiettävästi kivikaudelta asti ja paikkakunnalla sijaitsee myös linnavuoriaa. Muun muassa Maakesken kylän nimi on muinaissuomea ja olisi nykysuomeksi 'keskimaa'. Juuri Maakeskenlahdelta on ammoisista ajoista kaivettu järvimalmi.

Paikkakunnalla on taisteltu eräät nuijasodan verisimmistä taisteluista ja se oli vuoden 1918 sodaniksiiksi punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä, jonka asukkaat kärsivät paljon. Perimätiedon mukaan Nyystölän sen pellon, jossa nuijasodan taistelu käytiin, ojat täyttyivät verestä. Kapinoinnin seurauksena talonpoikien maita jaettiin kartano, joita paikkakunnalla on lukuisia, usein useampia kylässä. Torppareiden suurella määrällä sekä naapurikuntia suuremmalla pienteollisuudella lienee myös vaikutus 1918 tapahtumien kärjistymiseen paikkakunnalla. Suhteessa väkilukuun kunta oli yksi sodan verisimmistä. 1918 sodan jälkeen paikkakunnalle jäivät syvät rintamalinjat punaisten ja valkoisten välille ja paikkakunnalla vaikuttivat vahvasti Lapuan liike ja IKL.

Padasjoen perinneruokiin kuuluu perunavelli (keitto) ja suolakala, jota syödään ruis-reikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on tietysti sahti, jota paikkakunnalla tehdään sekä vahvempaa miesten sahtia että kevyempää lasten tai naisten sahtia.

Kesämökkikunta

Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena kartanoasutuksesta pieni osa väestöstä on puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.

Tapahtumia

Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5km pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumasta löytyvät myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa on vuorossa vähintään yhtä perinteikäs Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on 6 kilometristä aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana toimii laivaranta.

Kesäisin kunnassa järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty jo muutamana vuonna Nakukymppi. Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijännepurjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa.

Kyliä

Ala-Porasa, Alho, Arrakoski, Auttoinen, Hirtniemi, Ilmoila, Kailankulma, Kasiniemi, Kaukela, Kaurate, Kellosalmi, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Maakeski, Mainiemi, Neroskulma, Nyystölä, Pappila, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Syrjäntaka, Romonkulma, Tarus, Taulu, Torittu, Vesijako, Virmaila,Vähäsalo

Etäisyyksiä

Lähteet

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.