Historia
Pääsiäissaaren nykyinen väestö on polynesialaista alkuperää. Tosin Jacob Roggeveenin saapuessa saarelle vuonna 1722 oli havaittavissa kaksi eri etnistä ryhmää ja saarelaisten omien tarujen mukaan he saapuivat idästä. Siellä on aikanaan asunut erittäin kehittynyt
sivilisaatio. Saarten asuttamisen ajankohdasta on vallinnut erimielisyyttä. Erään uuden tutkimuksen mukaan se olisi tapahtunut vastaa 1200-luvulla jaa.
[http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/1121879v1] 
Eurooppalaisista saaren löysi ensimmäisenä hollantilainen Jakob Roggeveen 6. huhtikuuta 1722, eli pääsiäispäivänä. Tuolloin saarella oli vain 400 asukasta, mutta on arvioitu että heitä on aiemmin ollut jopa 10 000. Saaren sivilisaatio rappeutui pahasti hollantilaisten tuloa edeltävinä vuosisatoina liikakansoituksen, metsien häviämisen ja eristäytyneen saaren rajallisten luonnonvarojen loppuunkäyttämisen vuoksi. Chile liitti saaren hallintaansa vuonna 1888 (asialla Policarpo Toro).
Moait
Moai
Pääsiäissaarella on tämänhetkisen laskennan mukaan 887 monoliittista kivipäätä, joista käytetään nimeä moai. Suurin osa niistä kaiverrettiin kalliosta Rano Rarakun kaivoksessa, joka ilmeisesti hylättiin yhtäkkiä, sillä puoliksi kaiverrettuja patsaita jäi kallioon. Yleisimmän teorian mukaan saaren polynesialainen väestö kaiversi patsaat vähintään 500 vuotta sitten.
Sivilisaation häviäminen
Nykyisin Pääsiäissaarella ei ole oikeastaan lainkaan
metsää. Saarella oli muinoin
palmutpuiden metsä, mutta arvellaan että paikalliset asukkaat hävittivät sen pystyttäessään patsaita. On havaittavissa merkkejä siitä, että metsien häviäminen tapahtui samoihin aikoihin kuin sivilisaation tuho: tältä ajalta peräisin olevista tunkioista havaitaan äkillinen kalanruotojen ja linnunluiden väheneminen kun asukkaat eivät enää voineet rakentaa kalastusveneitä ja linnut menettivät pesimäpaikkansa. Ruokavalion peruspilareiksi nousivat
kana ja
rotat. Tältä ajalta on havaittavissa myös merkkejä kannibalismista.
Pääsiäissaaren vähäinen jäljelle jäänyt väestö loi uusia perinteitä vähäisten luonnonvarojen jakoon. Lintumiehen kultissa pidettiin vuosittainen kilpailu, jossa heimojen päämiesten valitsemat edustajat uivat läheiselle Motu Nuin saarelle etsimään nokitiiran munaa. Ensimmäinen joka palasi, takasi heimolleen oikeuden hallita saaren luonnonvaroja seuraavan vuoden ajan. Tämä perinne oli vielä hengissä eurooppalaisten saapuessa saarelle.
Rongorongo
Saarelta on löytynyt puulaattoja, joissa on tuntematonta kirjoitusta. Niissä käytettyä kirjoitusjärjestelmää, joka tunnetaan nimellä rongorongosukupolvien, ei vieläkään olla onnistuttu tulkitsemaan, lukuisten kielitieteilijä työstä huolimatta. Unkarilainen tiedemies Guillaume de Hevesy huomioi vuonna 1932 joidenkin rongorongo-merkkien muistuttavan läheisesti Induslaakson kulttuurin muinaista kirjoitusta Intianssa. Hän kirjasi ylös kymmeniä (ainakin 40) rongorongon merkkejä antaen niille vastineet Mohenjo-daro sineteistä. Tämä vastaavuussuhde on julkaistu myöhemmissä kirjoissa uudelleen, mm. Z.A. Simon (1984:95). Rongorongo saattaa tarkoittaa rauha-rauha, ja tekstit saattavat olla rauhansopimuksia, mahdollisesti pitkäkorvien ja maata valtaavien lyhytkorvien välillä. Nämä arvelut ovat kuitenkin erittäin kiistanalaisia. Toiset ovat arvelleet kirjoitusten syntyneen vasta 1700-luvulla eurooppalaisten kirjoitusten innostamina, eräät taas arvelevat ettei kyseessä olisi lainkaan kirjoitus. Vielä 1860-luvulla laattoja oli satoja, nykyisin niitä on 25 eri puolilla maailmaa. Näissä jäljellä olevissa laatoissa esiintyy yhteensä n. 14 000 merkkiä.
Maantiede
Pääsiäissaari on vulkaaninen saari
Polynesian saaristossa. Sen
koordinaatit ovat 27°10' eteläistä leveyttä, 109°27' läntistä pituutta. Saaren pinta-ala on 163
neliökilometriä. Saari sijaitsee noin 3 700 kilometriä länteen Chilen rannikolta ja noin 2 000 kilometrin päässä lähimmästä asutusta saaresta (
Pitcairn). Muodoltaan saari on kolmiomainen.
Saarella vallitsee subtrooppinen ilmasto.
Väestöryhmät
Saarella on nykyisin noin 3 300 asukasta, joista suurin osa asuu Hanga Roan kaupungissa. 70 % on polynesiastlaisia, suurin osa muista ovat peräisin Chileä. Saarella puhutut kielet ovat espanja ja rapanui.
Hallinto
Pääsiäissaari on Chilen provinssi ja kunta, jota hallitaan sen mukaisesti. Saarella on kuvernööri, jonka nimittää tasavallan presidentti, sekä pormestari ja kunnanvaltuutettuja, jotka valitaan vaalein.
Aiheesta muualla
Lähteet
Påskeøen
Osterinsel
Île de Pâques
Påskeøya
Påskön
|
Tietoja 
)
