Päijänne

Maantiede

Päijänteen pinta-ala on 1 080 km², joka on hieman Inarijärveä suurempi. Pituutta järvellä on 119 km.

Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Vanhanselkä, eteläpään Asikkalanselkä ja pohjoisosan Ristinselkä. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa Virmailansaari, Salonsaari, Judinsalo, Onkisalo, Paatsalo, Muuratsalo, Haukkasalo ja Vuoritsalo.

Päijänteen pohjoisosaan virtaavat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet, lännestä Jämsän reitti, idästä Sysmän reitti ja etelästä Vesijärvi Vääksyn kanavan kautta. Päijänne laskee eteläpäästään Kalkkisten koskea Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,2 m. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.

Päijänne ulottuu Päijät-Hämeessä Padasjoen, Asikkalann ja Sysmä kuntien alueelle ja Keski-Suomessa Kuhmoisten, Jämsän, Korpilahden, Leivonmäen, Luhangannn, Muurame ja Jyväskylän kuntien sekä Jyväskylän maalaiskunnan alueelle.

Veden laatu

Päijänteen sijainti

Päijänteen veden laatu on hyvä, Jämsän eteläpuolella erinomainen. Eteläisellä Päijänteellä sitä voikin juoda sellaisenaan. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960–1985, jonka jälkeen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoressen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylää, keskisellä Päijänteellä Jämsänjokilaakson teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvunnn puolivälin jälkeen Metsä-Botnia silloisille sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella.

Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus Päijänne puhtaaksi -kansalaisliikkeellä, mikä keräsi 140 000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesin johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkala edustalta Päijännetunnelia pitkin Vantaalle Silvolan tekojärveen.

Historia

Päijänne oli viimeisen jääkauden jälkeen osa Yoldiamerta ja myöhemmin Ancylusjärven lahti. Maankohoamisen seurauksena se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6 500 eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja Kalajoen kautta Pohjanlahteen. Päijänne ja Saimaa olivat laajimmillaan samaa järveä. Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään Salpausselkien läpi Vuohijärven ja Pyhäjärven kautta Kymijokeen noin 4 900 eaa.http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm

Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1 000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä.http://www.miljo.fi/default.asp?node=4651&lan=fi

Kansallispuisto

Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, Asikkalann ja Sysmä kuntien alueelle jakaantuva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuiston ydinalue on Kelventeenlahdetlahdet etelä-pohjoissuuntainen, 8 kilometriä pitkä ja 50–800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguuni ovat suosittuja veneilykohteita.

Kanavat

Päijänteestä on kanavayhteyksiä 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaellea pitkin pohjoiseen Keitele, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa etelään Lahden Vesijärvelle sekä 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin Heinolan Ruotsalainen-järvelle. Kalkkisiin rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964.

Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta ns. Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä ns. Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi Saimaan kanavan kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.

Veneily

Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta Vesijärveltä aina Pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Savoon Pielavedelle saakka. Vesireitin pituus Lahdesta Pielavedelle on noin 120 meripeninkulmaa.

Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö tapahtuu vuorovuosin etelästä Padasjoella tai pohjoisesta Jyväskylänn Säynätsalo edustalta. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.

Nimi

Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten Imatra, Saimaa ja Keitele. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. (Katso: Suomen vesiliikenne) Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta 'kantasuomalaisesta' kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.

Erään arvelun mukaan päijänne voisi juontua päijätä-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto vainolaisista olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari Päijätsalo olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä.

Erään rohkean selitysmallin mukaan Päijänteen nimi olisi kehittynyt sanasta 'pääjänne', eli siis tärkein jänne. Tämä liittyisi Päijänteen pitkän selän erityiseen merkitykseen kulkureittinä, josta haarautuu useita lahtia, joiden pohjukassa on ollut asutusta, ja jonka molemmista päistä pääsee jokia pitkin muihin vesistöihin. Jos nimen alkuperä olisi tämä, nimen syntymän ajankohtaa ei voitaisi selvittää, sillä sanat pää ja jänne ovat hyvin vanhoja, ja ne tunnettiin jo 'kantasuomalaisessa' kielimuodossa. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1150 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Päijänteen arvoitus

Matkustaja-alukset

**Päijänteen nykyiset matkustaja-alukset**
Nimi	Rakennettu	Matkustajia	Pituus	Leveys	Nopeus	Kotisatama
M/S Aino	1922	90	17,20 m	4,10 m	11 solmua	Lahti http://www.lahdenjarvimatkailu.fi/laivat/
M/S Elbatar	1984	90	16,08 m	4,78 m	11 solmua	Padasjoki http://www.epaijanne.net/padasjoenlaiva/
M/S Charlotte						Padasjoki
M/S Happy Days						Lahti
M/S Hilja	1902	60				Jyväskylä, tilausristeilijä http://www.hilja.fi/kuvat/JAlbum/Laivan%20tilat/tilat.htm
M/S Katrilli		80				Jyväskylä, tilausristeilijä http://www.paijanne-risteilythilden.fi/laivat.htm
M/S Kymppi		77				Jyväskylä, tilausristeilijä
S/S Laitiala	1903	130				Lahti, tilausristeilijä
M/S Meininki	1970	30				Jyväskylä mlk, tilausristeilijä http://www.merimeininki.fi/
M/S Minni						Jyväskylä
M/S Päijänne		50	20 m	5 m		Jyväskylä, tilausristeilijä http://www.mspaijanne.fi/
M/S Rhea						Jyväskylä http://www.matkarhea.fi/
M/S Ruotsalainen			22,10 m	5,32 m		Asikkala
M/S Salome			18,90 m	4,35 m		Lahti, tilausristeilijä
M/S Suometar		199				Lahti
M/S Suomen Neito		199				Lahti
M/S Suomen Suvi	1993	199				Jyväskylä
S/S Suomi	1906	199	31,60 m	2,13 m		Jyväskylä http://www.elka.fi/Nayttelyt/laivat/laivasivut/suomi1905.html name='www.paijanne-risteilythilden.fi'/>
M/S Terhi		199				Heinola
M/S Tuulikki II		170				Jämsä http://www.paijannematkat.com/
M/S Tuulikki III		80				Jämsä
M/S Wellamo	1990	190				Lahti

Katso myös

Luettelo Suomen järvistä