Päijät-Hämeen maakunta

Murteet

Päijät-Hämeen pohjoisosissa puhuttava Päijät-Hämeen murre kuuluu nimestään huolimatta savolais- eikä hämäläismurteisiin.http://www.finnica.fi/keski-suomi/murteet/artikkelit/leskinen.htm Finnica Maakunnan eteläosissa puhutaan hämäläismurteiden Hollolan ryhmän murretta.http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/hamalais.html Murrekartta

Päijät-Hämeen kunnat

Päijät-Hämeessä on 12 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja(lihavoidut).

Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta nykyään se kuuluu Keski-Suomeen.

Seutukunnat

Vellamo-suunnitelma

Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli ja samalla Artjärven, Asikkalann, Hartola, Heinolan, Hollolann, Hämeenkosken, Kärkölä, Lahden, Nastolan, Orimattilann, Padasjoen ja Sysmä mahdollisesti muodostaman Päijät-Hämeen kunnan työnimi, minkä julkisuuteen esitti maakuntajohtaja Esa Halme. Etelä-Suomen Sanomat järjesti nimiehdotuksesta verkkokyselynkin.

Koko Päijät-Hämeen kattavan kunnan ajatus on hyväksytty muun muassa Hollolan kunnanhallituksessa. Käytännössä kuntien yhdentyminen perustuu tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimialat kattavaan selvitykseen, missä tavoitteena on maakunnallinen koko. Toinen yhdentymisprosessi on vuodesta 2002 alkaen voimassa ollut Lahden seutukokeilu, joka laajenee 2007. Sen ulkopuolelle jäävät edelleen Päijät-Hämeen kunnista Artjärvi ja Hartolan. Sosiaali- ja terveysalan yhdentymistä ei hoideta Lahden seutukokeilu piirissä vaan erikseen.

Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Matti Liukon mukaan Lahden kaupungin kannattaisi jättäytyä pois sosiaali- ja terveysalaa koskevasta selvityksestä. Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin mukaan sitä tulisi jatkaa, jotta Lahti edistäisi maakunnallistumista.

Kuntien yhdentyminen

Sosiaali- ja terveystoimiala

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoitoa varten Päijät-Hämeen kunnilla on Päijät-Hämeen keskussairaala, jota ylläpitää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Siihen kuuluvat Asikkala, Artjärvi, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Padasjoki, Nastola, Orimattila, Sysmä sekä Itä-Uudeltamaalta Myrskylä ja Pukkilasta sekä Kymenlaakso Iitti.

Terveydenhoito

Terveyskeskukset ovat kunnallisia. Hollolalla, Hämeenkoskella ja Kärkölällä on yhteinen Tiirismaan terveyskeskus, mitä pitää yllä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä. [1]

Artjärvellä, Orimattilalla, Myrskylällä ja Pukkilalla on yhteinen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä.Orimattila

Asikkalalla, Hartolalla, Heinolalla, Iitillä, Lahdella, Nastolalla ja Padasjoella ovat omat kunnalliset terveyskeskuksensa kuntayhtymää muodostamatta.

Yhdentymisvaihtoehdossa muodostettaisiin viisi perustusturvapiiriä, mitä johtaisivat Heinola, Hollola, Lahti, Orimattila ja Nastola keskuskuntina, mitkä vastaisivat rahoituksesta.

Heinolan perusturvapiirissä olisivat Asikkala, Hartola, Heinola ja Sysmä.

Hollolan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän (Hollola, Kärkölä ja Hämeenkoski) lisäksi Padasjoki.

Lahden perusturvapiirissä olisi Lahden kaupunki.

Nastolan perusturvapiirissä yhdistyisivät Nastolan ja Iitin terveyskeskukset sekä sosiaalipalvelut.

Orimattilan perusturvapiiriin kuuluisi nykyisen Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän kunnat ja Orimattilan kaupunki (Orimattila, Myrskylä, Pukkila ja Artjärvi).

Tekninen toimiala

Sähkö- ja kaukolämpö

Lahden ja Hollolan alueella toimii Lahti Energia, joka vastaa Lahden ja Hollolan Salpakankaan sähkönjakelusta sekä kaukolämmöstä. Lahti Energialle kuuluvaa sähkönjakeluverkkoa on myös Hollolan Salpakankaan ja osittain Orimattilan alueella. Lahden kaupunginvaltuustolla on veroprosentin nousun hillitsemiseksi suuria budjettitavoitteita Lahti Energian sille maksamien osinkojen suhteen. Lahden kaupungin talousarvion alijäämiä on maksettu Lahden kaupunkikonsernin muiden osien, lähinnä Lahti Energian tuotoilla, jolloin kaupungin tilinpäätöksen ollessa alijäämäinen kaupunkikonsernin tilinpäätöksestä on silti muodostunut ylijäämäinen.

Palo- ja pelastustoimi

Palo- ja pelastustoimessa palokunnat on maakunnallistettu Päijät-Hämeen palo- ja pelastuslaitokseksi 2004 alkaen. [1]

Yhteistyössä jotkut kunnat katsoivat joutuvansa maksamaan liikaa palo- ja pelastuslaitokselle ja palotoimen kustannustensa lisääntyvän. Ratkaisuna maksuja palautettiin sekä palo- ja pelastuslaitoksen sallittiin ottavan velkaa. Nettomaksajaksi katsoo joutuneensa erityisesti Padasjoki.ESS ESS

Päijät-Hämeen alueella on useita vapaapalokuntia, jotka avustavat Päijät-Hämeen palo- ja pelastuslaitosta.