Historia
Nykyisen Päiväntasaajan Guinean alueen ensimmäisten asukkaiden uskotaan olleen pygmejä joita on edelleen jäljellä eristäytyneinä ryhminä Rio Munin alueella. Muuttoliike 1600- ja 1800-luvuilla toi alueelle bantu- ja fang-heimoja.
Alue oli Portugalin siirtomaa 1474–1778 ja Espanjan siirtomaa vuoteen 1968.
Politiikka
Vuoden 1968 itsenäistymisen jälkeen Päiväntasaajan Guinealla on ollut kaksi päämiestä: Francisco Macías Nguema ja hänen veljenpoikansa Teodoro Obiang Nguema Mbasogo, joka järjesti sotilasvallankaappauksen ja teloitutti setänsä 1979. Ulkovaltojen tiedustelupalveluiden sanotaan olevan sekaantuneita juonitteluun nykyistä hallintoa vastaan.
Hallinnollinen jako
Päiväntasaajan Guinea jakautuu hallinnollisesti seitsemään provinssiin. Nämä ovat (pääkaupungit suluissa):
- Provincia Annobón (Palé)
- Provincia Bioko Norte (Malabo)
- Provincia Bioko Sur (Luba)
- Provincia Centro Sur (Evinayong)
- Provincia Kié-Ntem (Ebebiyín)
- Provincia Litoral (Bata)
- Provincia Wele-Nzas (Mongomo)
Maantiede

Päiväntasaajan Guinea satelliittikuvassa

Päiväntasaajan Guinean kartta
Talous
Ennen itsenäistymistä Päiväntasaajan Guinean tärkein kovaa valuuttaa tuottava vientituote oli kaakao. Vuonna 1959 maan tulot asukasta kohti olivat Afrikan korkeimmat. 1996 löytyneet suuret öljyvarat muuttivat hallituksen varallisuutta.
Väestöjakauma
Useimmat päväntasaajan Guinean asukkaat kuuluvat bantuheimoihin.
Kulttuuri
Maassa on yliopisto ja lääketieteellinen korkeakoulu, jota Kuuban hallitus tukee voimakkaasti.
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Aiheesta muualla