Pajut

Pajut (Salix) kuuluvat haapojen kanssa pajukasvien (Salicaceae) heimoon. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa erilaisia pajulajeja kasvaa noin 20.

Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipajua). Pajun kuoressa on salisyylihappo, joka on tulehduskipulääke. Pajut ovat notkeita, ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinkikin tai bambu. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli.

Paju versoo uinuvista silmuista ja juurivesoista, ja on siksi vaikea hävitettävä. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7-8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuutahttp://www.pirkka.fi/koti/kysy-maijalta/arkisto/puutarha/musta-kuu-ja.aspx (Toimimaton linkki, 14. heinäkuuta 2007) .

Lajeja

• halava – Salix pentandra
• hanhenpaju - Salix repens
• hietikkopaju - Salix repens subsp. argentea
• hopeasalava - Salix alba var. sericea 'Sibirica'
• huurrepaju - Salix daphnoides subsp. acutifolia
• härmäpaju - Salix daphnoides
• jokipaju - Salix triandra
• juolukkapaju - Salix myrtilloides
• kalvaspaju - Salix hastata
• kapealehtipaju - Salix repens subsp. rosmarinifolia
• kiiltopaju - Salix phylicifolia
• koripaju - Salix viminalis
• lettopaju - Salix myrsinites
• mustuvapaju - Salix myrsinifolia
• pohjanpaju - Salix lapponum
• punapaju - Salix purpurea
• raita - Salix caprea
• salava (piilipuu) - Salix fragilis
• talvikkipaju - Salix pyrolifolia
• tuhkapaju - Salix cinerea
• tunturipaju - Salix glauca
• valkosalava (valkopaju) - Salix alba
• vaivaispaju - Salix herbacea
• verkkolehtipaju - Salix reticulata
• villapaju - Salix lanata
• virpapaju - Salix aurita

Katso myös

• Pajunkissa
• Suomen pajut

Lähdeviitteet

Aiheesta muualla

• Savela, Markku: Lepidoptera and some other life forms Salix