Marxilaisessa diskurssissa sillä viitataan yhteiskuntaan, joka on olemassa ennen työväenluokan vallankumousta ja kommunistisen yhteiskunnan syntyä. Libertaareilla ja tietyillä muilla poliittisilla ryhmillä on oma, erittäin negatiivinen käsityksensä pakkovallasta, pitäen sitä käytännössä aina moraalisesti vääränä.
Sekä valtio että muut tahot käyttävät pakkovaltaa poliittisiin tarkoituksiin. Pakkovaltaa (lähinnä erityisessä poliittisessa merkityksessä) vastustavat anarkistitt, liberaali, marxistit sekä pasifistit. Joka tapauksessa pakkovalta on yksi perinteisimpiä motivointikeinoja, ja sitä käytetään jatkuvasti siihen tarkoitukseen. Muuhun kuin lakien valvomiseen rangaistusten keinoin perustuvia yhteiskuntia ei ole toteutettu, lukuun ottamatta lyhytikäistä anarkistien valtaa osissa Espanjaa sisällissodan aikana. Vaihtoehtona pakkovallalle on siten ollut mielivalta, joka on harjoitettu feodalismiinn aikana ja muun muassa Afganistan sisällissodan jälkeen 1992-1996ssa ja Somalia diktaattori Siad Barren hallituksen kaaduttua. Tällöin hallinnassa ovat erilaiset lähinnä rosvojoukoiksi luokiteltavat ryhmät.
Joidenkin mielestä yrityksilläkin on pakkovaltaa niiden kontrolloidessa ruokaa, vettä, asuntoja tai muita ihmiselämälle tärkeitä niukkoja resursseja. Tästä käytetään nimitystä hydraulinen talous.
Katso myös